Koronapandemian aikana tapausseurantakäyrät ovat tulleet tutummiksi kuin minkään muun epidemian yhteydessä minun elinaikanani. Lähde: JHU CSSE COVID-19 Data

Johdanto
Tätä kirjoittaessa eletään koko suomalaisen epidemian huippuhetkiä, uusia tapauksia on ollut 400-900 vuorokaudessa ja 7 päivän uusien tapausten päiväkeskiarvo on ollut 687. Suomalaistenkin keskuudessa tuntuu olevan hyvin vaihtelevia mielipiteitä paranoidistyyppisistä näkemyksistä välinpitämättömyyteen ja suoranaiseen rajoitusten ja suositusten vastustamiseen asti. Seuraavassa artikkelissa pyrin käsittelemään lyhyesti koronaepidemiaa ja sen hoitoa 2020-2021 niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Koronaviruksesta
Koronavirus on hengitystieinfektioita aiheuttava virus. Aiemmin sitä on pidetty hyvin vähäpätöisenä ja lääketieteen lisensiaattitutkintoni oppimateriaalissa sitä sivuttiin Kliinisen mikrobiologian kirjassa vuodelta 1996 peräti yhden sivun osalta, koko kirjan ollessa 765-sivuinen (kts liitekuvat). Hoidosta on yksi ainoa lause: ”Koronaviruksia ei voida tällä hetkellä saada kontrolliin lääkkeiden ja rokotteiden puuttuessa – eikä tosin ole paljon aihettakaan.” Mutta tärkeä tieto kirjassa kuitenkin on koronaviruksista mainittuna eli ”selviä kevättalveen ajoittuvia epidemioita on kuvattu 2-3 vuoden välein”.

Tämän nykyisen pandemian aiheuttanut koronavirus ei ole lähtökohtaisesti sen kummempi kuin nuokaan 90-luvun kirjassa mainitut koronavirukset. Se vain aiheuttaa myös keuhkokuumetta ja johtaa voimakkaampaan immuunivasteeseen, jolloin oireisto on voimakkaampi. 2020 alussa kun ensimmäiset koronavirukset saapuivat Suomeenkin, oli siis suurin osa suomalaisesta lääkärikunnasta tämäntasoisen koulutustaustan varassa. Toki tieto lisääntyi nopeassa tahdissa kun asiaan tarkemmin tutustuttiin. Mutta voi sanoa että asiantuntijoita lukuunottamatta terveydenhuoltojärjestelmämme oli täysin yllätetty koronan tulemisella – ja samanlainen yllätys se näyttää olleen myös melkein kaikkialla muuallakin maailmassa.

Koronaviruksen ehkäisy on samanlaista kuin minkä tahansa muidenkin hengitystievirustautien ehkäisy: välttämällä selkeitä viruskontakteja ja olettamalla koko ajan että viruksia saattaa teoriassa olla sormissa tai hengitysilmassa. Käsien toistuva pesu ja käsien ja pintojen toistuva desinfiointi. Erilaiset suojat, esimerkiksi maskit ja suojahansikkaat ja tarvittaessa jopa kasvot kokonaan peittävät suodatinmaskit. Lisäksi omasta yleiskunnosta huolehtiminen on tärkeää, pitää olla levännyt ja hyvässä ravitsemustilassa, jotta infektion tarttuminen olisi todennäköisyydeltään mahdollisimman vähäinen. Tämä on se tapa jolla esimerkiksi päivystävä lääkäri tai sairaanhoitaja selviää sairastumasta jatkuvasti erilaisiin virus- ym tauteihin; ja kuitenkin silloin tällöin niihin sairastuu.

Koronapandemian kokonaiskuolleisuus Suomessa on tätä kirjoittaessa 16.3.2021 801/67 851 eli 1,18 prosenttia (lähde THL). Koko maailmassa kuolleisuus on ollut hieman korkeampaa eli 2 659 578/120 176 364 eli 2,21% (lähde JHU CSSE COVID-19 Data). Kuolleissa ylikorostuvat iäkkäät ja perussairaat joka on tyypillistä missä tahansa infektiotaudissa – nuoret ja terveet pärjäävät tyypillisesti paremmin.

”Pandemiat ovat liian suuri uhka sivuutettavaksi. Maailma on kuitenkin suurelta osin tehnyt niin.” Näin alkaa yksi kappale 2016 julkaistussa teoksessa johon reagoiminen olisi saattanut muuttaa koronaepidemian kulun. Lähde: GHRF Commission (Commission on a Global Health Risk Framework for the Future). The neglected dimension of global security: A framework to counter infectious disease crises.

Yllättikö korona koko maailman?
Ei. Vaikka voikin näyttää siltä että kaikki maailman valtiot ovat tulleet yllätetyiksi koronaepidemiassa, tosiasiassa asiantuntijat ovat tienneet ja todenneet tällaisen epidemian mahdollisuuden jo vuosia aiemmin. Esimerkiksi vuonna 2016 on julkaistu selvitystyö ”The Neglected Dimension of Global Security – A Framework to Counter Infectious Disease Crises” eli ”Globaalin turvallisuuden laiminlyöty ulottuvuus – puitteet tartuntatautikriisien torjumiseksi”. Tämän selvitystyön sponsoreina on toiminut muun muassa Paul G. Allen-, Ford-, Bill & Melinda Gates-, Gordon and Betty Moore- sekä Rockefeller-säätiöt, Ming Wai Lau, ja Yhdysvaltain kansainvälisen kehityksen virasto ja Wellcome Trust. Varsin isoja nimiä. Selvitystyö toteaa muun muassa seuraavasti: ”While the public health component of a health system is the first line of defense against the threat of infectious diseases, it has been seriously neglected by even the most advanced economies.” eli ”Vaikka julkinen terveydenhuolto on ensimmäinen puolustuslinja tartuntatautien uhkaa vastaan, edistyneimmätkin taloudet ovat vakavasti laiminlyöneet sen.” Siis jo vuosia aiemmin asiantuntijat ovat nähneet riskin, joka sitten realisoitui korona-pandemian muodossa 2020. (1)

Tämä kiteyttää hyvin sen mitä Suomessakin on viimeisen vuoden aikana nähty ja sama on kertaantunut tietysti isommissa valtioissa isommalla skaalalla. Tuossa 130-sivuisessa julkaisuussa on kuvattu erilaisia ratkaisuja joilla olisi voitu varautua tähän maailmanlaajuiseen epidemiaan. Lopputulos tällaisissa laajoissa varautumishankkeissa on tietysti kiinni poliitikoista. Jos Suomen tilannetta ajatellaan niin luulenpa että monet heistä joita olemme äänestäneet eduskuntaan kansanedustajiksi, eivät olleet kuulleetkaan esimerkiksi koronaviruksesta ennen tätä pandemiaa. Ei siis ole vaikea kuvitella miksi rahoitusta pandemianvastaiseen työhön ei ole haluttu tai osattu järjestää. Toivottavasti tämä muuttuu tulevaisuudessa niin Suomessa kuin ulkomailla.

”Huoltovarmuuskeskuksen maskikaupoista rikostutkinta – yksi henkilö epäiltynä luottamusaseman väärinkäytöstä”- näin kirjoitti MTV Uutiset 12.5.2020.

Huoltovarmuuskeskuksen sekoilu jää historiaan
Huoltovarmuuskeskus, jonka olisi pitänyt huolehtia siitä että tarvikkeita olisi juuri tällaisten poikkeustilanteiden varalle, oli päästänyt maskit vanhenemaan ja vieläpä lehtitietojen mukaan halusi tilata niitä talousrikoksista tuomitulta suomalaiselta yrittäjältä, jolla oli Viroon rekisteröity yritys. Korruption käry oli sankka tässä touhussa.

Olen aiemmin kirjoittanut korruptiosta terveyden- ja sairaanhoidossa ja tämä on yksi hyvä esimerkki siitä miten hankinnoista päättävät henkilöt pitäisi valita tehtäviinsä aina ammattiosaamisen ja luotettavuuden eikä sopivuuden perusteella. Jos taas valitaan niin sanotusti sopivia henkilöitä eli hyvävelikerholaisia johtotehtäviin, ei ole mikään yllätys jos korruptio pääsee valloilleen ja veronmaksajien rahat kulutetaan mitä erilaisimmilla tavoilla. Sitä saa mitä tilaa.

Potilitisoitunutta lääketiedettä
Kuten on aiemminkin nähty suomalaisessa terveyden- ja sairaanhoidossa, politiikalla on siellä vahva jalansija. Eikä koronapandemiassa annetut suositukset tee asiassa mitään poikkeusta. Maskisuositusten kanssa pelattiin edestakaisin ja tärkein syy sille oli se, että maskeja ei ollut saatavilla. Eli 2020 ei voitu antaa maskisuositusta koska maskeja ei ollut. Nyt 2021 maskeja on ja suositus on voimassa. Kansalaiselle kuitenkin tulee kovin erikoinen kuva tästä touhusta, sillä lääketieteellisesti ajatellen maskiasia on täysin selvä ja siitä voi olla hyötyä infektioiden rajoittamisessa, niitähän on käytetty vuosien ajan terveyden- ja sairaanhoidossa estämään mm. ammattilaisten syljen leviämistä paikasta toiseen leikkaussaleissa ja toisaalta myös roiskesuojina ensiavussa ja niin edelleen.

Mutta mikä oleellisempaa kuin itse maskiasia on se, että poliittinen valta näyttää Suomessa ulottuvan vahvasti julkishallinnollisiin asiantuntijaorganisaatioihin. Toisin sanoen me suomalaiset emme voi täysin 100% luottaa siihen mitä ne päästävät ulos. Poliittinen lääketiede on teoriassa vaarallinen kansalaiselle, koska tyypillisesti sieltä annettu informaatio tähtää kolmeen asiaan: panikoinnin vähentämiseen ongelmia vähättelemällä, kustannusten säästämiseen valitsemalla sellaiset asiantuntijat ja julkaisut jotka tukevat kustannussäästöjen tietä ja sopivien poliitikkojen näkemyksiä tukevien lausuntojen antamiseen. Tässä olisi siis parantamisen varaa ja olisikin hyvä jos nämä organisaatiot toimisivat täysin riippumattomasti ilman poliittista ohjausta. Nyt näin ei selvästikään ole.

Ryöstökalastajat
Viime vuonna nähtiin huippuhintoja esimerkiksi juuri maskeissa. Niitä myytiin korkeimmillaan 2-2,5 euroa kappale kun normaali hintataso ennen pandemiaa oli luokassa 10 senttiä kappale + alv. Eli hinta oli noin 20 kertainen keväällä 2020, lähtien siitä sitten hitaaseen laskuun. Edellinen tilaus jonka tein oli 50kpl hintaan 6,25 euroa + alv eli 15,5 senttiä kappaleelta. Myös desinfiointiaineissa käytiin korkeissa hinnoissa, esimerkiksi puolen litran pumppupullo saattoi marketeissa maksaa jopa 30 euroa. Normaali hintataso on luokassa 3 euroa. Pandemian yhteydessä siis nähtiin hyvin kuinka koko toimitusketjussa ahneus lähti liikkeelle, tuotantokustannuksethan eivät missään kohtaa ole todellisuudessa nousseet, mutta kysyntä vain kasvoi eksponentiaalisesti. Tämä ryöstökalastus luonnollisesti nosti esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoidon yritysten peruskuluja selvästi.

Koronavilkku
Suomalainen innovaatio koronavilkku, joka lyhyessä ajassa oli ladattu ainakin miljoonaan älypuhelimeen. Ehkäisikö se yhtään tartuntaa? Todennäköisesti ei. Jos se olisi jonkinlainen ratkaisu pandemiaan, ei tätä isoa aaltoa kevättalvella 2021 olisi tullut lainkaan. Koronavilkku on um etwas zu tun-tyyppinen ratkaisu jolla ei ole mitään tekemistä pandemian etenemisen tai ehkäisyn kanssa. Siitäkin veronmaksajat ovat tietysti maksaneet pitkän pennin, kuten muissakin vastaavissa valtionhallinnon projekteissa tuntuu käyvän – kustannukset ovat aina hyvin korkeat. En ole koskaan ladannut tuota ohjelmaa enkä tule koskaan lataamaankaan, sillä en usko että siitä on mitään hyötyä.

Rokotteet tulevat
Rokotteiden kehitys oli erinomaisen nopeaa, ilmeisesti tutkimus- ja kehitysrahoitushanat avautuivat kerralla ja kokonaan auki, jolloin rokotekehitys ja -tuotanto pääsivät nopeasti käyntiin. Tällä hetkellä on käytössä ainakin neljä eri rokotetta. Pfizer on kehittänyt COMIRNATY-nimisen rokotteen, AstraZeneca COVID-19-VACCINE ASTRAZENECAn ja Moderna Biotech COVID-19-VACCINE MODERNAn. Näiden valmisteyhteenvedoissa luetellut haittavaikutukset ovat liitekuvissa. Näissä ei ole mitään tavanomaisista rokotuksista poikkeavaa. Lisäksi Venäjällä on kehitetty Sputnik-rokote, mutta siitä en löytänyt valmisteyhteenvetoa, joten en voi lääkärinä tässä vaiheessa ottaa kantaa sen turvallisuuteen.

Comirnaty-rokotteen (Pfizer) tuoteselostuksen haittavaikutusprofiili.

COVID-19-VACCINE ASTRAZENECAn tuoteselostuksen haittavaikutusprofiili.

COVID-19-VACCINE MODERNAn tuoteselostuksen haittavaikutusprofiili.

Rokotteilla todennäköisesti saadaan ihmisten vastustuskykyä parannettua siten, että infektiot ovat lievempiä ja kuolleisuus selvästi vähäisempää. Toki mutaatioiden mahdollisuus on olemassa eli virus saattaa muuntua siten, että koronarokotteen teho on odotettua heikompaa. Lähtökohtaisesti suhtaudun positiivisesti rokotteisiin etenkin riskiryhmillä. Nuoren terveen ihmisen ei ehkä tarvitse rokotetta ottaa lainkaan, sillä tautihan ei ole hänelle käytännössä kovinkaan vaarallinen, mutta silloin täytyy erityisesti huolehtia siitä ettei levitä tautia riskiryhmäläisille.

Katse tulevaan
Pidän todennäköisenä että rokotteista ja asetetuista rajoitteista huolimatta epidemialuvut kääntyvät Suomessa piakkoin laskuun ja kesällä ollaan selvästi matalammissa lukemissa kuin juuri nyt. Tämä perustuu koronaviruksen tyypilliseen epidemiakarttaan, se aiheuttaa tyypillisesti siis epidemioita kevättalvisin. Influenssaepidemiakaan ei tyypillisesti ilmaannu koskaan kesäaikana. Rokotteet tehostavat epidemian sammumista, samoin poliittisesti tehdyt sulku- ja rajoitustoimet. Yleiset infektiotorjunnan menetelmät ovat kuitenkin avain sairastumisen ja epidemian leviämisen päättymiseen. Näitä ovat siis hyvä peruskunto, hyvä ravitsemustila, käsien pesu, käsien desinfiointi ja suojavälineet sekä altistumisen välttäminen ja oireisen, levittävän henkilön karanteeni myös omaehtoisesti ja riittävän pitkään.

Siten varovaisen positiivinen viesti kaikille ketkä ovat tästä epidemiasta ahdistuneet – pian päästään taas normaalimpiin oloihin! Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tauti olisi lopullisesti nujerrettu, todennäköisesti pienempiä epidemioita puhkeaa siellä täällä kesän jälkeenkin, mutta rokottamisen edetessä luultavasti nekin rajoittuvat yhä pienemmiksi ja paikallisemmiksi.

Pandemian ja rajoitteiden talousvaikutuksista
Lääkärikö arvioimassa pandemian talousvaikutuksia? Heti alkuun täytyy todeta että ei siinä mitään talousneroa tarvita näkemään ettei pandemiasta rajoituksineen ole kuin haittaa taloudelle. Olisiko maailma selvinnyt vähäisemmin kustannuksin jos tuo 2016 tehty raportti varoituksineen olisi huolella luettu läpi ja sisäistetty? Todennäköisesti olisi, hyvin valmisteltu kun on aina puoliksi tehty. Käytännössä koko maailma on pumpannut
2020-2021 rahaa erilaisilla keinoilla yrityksille pitääkseen talousjärjestelmän koossa ja osakkeiden hinnat korkealla. Suomi on nyt velkaantumassa hirvittävää vauhtia. Moni yritys on saanut koronaepidemiasta kuoliniskun. Tehdyt talousratkaisut ja pandemian vaikutukset itsessään tulevat mahdollisesti johtamaan psykiatrisen sairastavuuden lisääntymiseen seuraavina vuosina.

Pandemioiden talousvaikutuksia on arvioitu tuossa yllä mainitussa (1) selvityksessä asiantuntijoiden toimesta. Heidän tekemässään mallissa on pidetty todennäköisimpänä että 100 vuoden aikana maailmassa on 3 pandemiaa ja laskelman keskimääräinen taloudellinen kustannus pandemioista koko maailmassa on yli 60 miljardia dollaria vuodessa eli sadan vuoden aikana yhteensä yli 6 biljoonaa dollaria. Suosittelen poliitikkoja tutustumaan tähän tehtyyn selvitykseen. Ehkä ensi kerralla pärjäämme paremmin kuin nyt?

Sairastuneet ja kuolleet ikäryhmittäin USA:ssa kun tapauksia on rekisteröity yli 22 miljoonaa. (Lähde: CDC)

Mitä muuta kuin taloudellisen ahdingon olemme saavuttaneet otetulla velalla ja laajoilla yhteiskunnallisilla rajoitus- ja sulkutoimilla? Näillä keinoin on todennäköisesti pelastettu ihmishenkiä, etenkin vanhusten ja riskiryhmäläisten. Jos ajatellaan että koronakuolleisuus on jossakin 1% ja 2% välillä, potentiaalisesti näillä toimenpiteillä on pyritty suojelemaan ehkä noin 50 000- 150 000 suomalaista kuolemalta ja kaikkia muita koronainfektioon sairastumiselta. Suorat ja epäsuorat kustannukset kansantaloudelle ovat toki olleet hyvin korkeat joten ei ole ihme, että monet suomalaiset jotka eivät itse ole sairastuneet vakavasti eivätkä tunne ketään sairastunutta ovat pitäneet tehtyjä toimenpiteitä ylimitoitettuina ja vähätelleet koronan vaarallisuutta. Tämä ei kuitenkaan ihan täysin ole perusteltavissa. Nimittäin jos koronaa verrataan influenssaan onhan se selvästi vaarallisempi. USA:ssa influenssakuolleisuus 65+ -ikäryhmässä oli kaudella 2018-2019 0,832%, koronakuolleisuus taas 2020-2021 10,0%. Näin ollen korona on yli 65-vuotiaille noin 12 kertaa tappavampi kuin influenssa. USA:ssa 81% koronakuolemista sijoittuukin ikäryhmään yli 65-vuotiaat. (lähde: CDC)

“Messieurs, c’est les microbes qui auront le dernier mot.”
”Hyvät herrat, mikrobit sanovat viimeisen sanan.”

—Louis Pasteur

Kirjallisuutta

1. GHRF Commission (Commission on a Global Health Risk Framework for the Future). The neglected dimension of global security: A framework to counter infectious disease crises. https://nam.edu/initiatives/global-health-risk-framework/