Koronapandemiasta osa 2

Koronapandemia on kurittanut maailmaa viimeiset pari vuotta ja nyt todennäköisesti ollaankin näiden suurempien epidemia-aaltojen osalta tauti jo selätetty. Nyt on sopiva hetki vetää vähän yhteen miten vaarallisesta taudista on kyse, mitkä ikäryhmät vakavaan tautimuotoon sairastuvat ja minkälaista suojaa rokotteet antavat ja kuka niistä eniten hyötyy.

Koronaviruspandemian dataa
Pandemian edetessä kumuloituu arvokasta informaatiota koronaviruksesta ja sen epidemiologisista parametreista. Meillä alkaa siiis olla käsillä hyvinkin mielenkiintoista dataa ja isoissa aineistoissa.

16.10.2021 CDC raportoi USA:ssa olleen 44 801 768 tapausta ja 722 212 kuolemantapausta eli koronakuolleisuus USA:ssa on ollut kokonaisuutena luokkaa 1,61% (Lähde CDC). Suomessa tapauksia on ollut 149 897 ja koronakuolemia 1113 eli 0,74% (Lähde THL 15.10.2021).

Siten tässä vaiheessa voi jo todeta, että tämän koronapandemian kuolleisuus alittaa Suomessa selvästi kuolleisuuden USA:ssa. Mikä tähän on syynä? Varmasti tämä on  ollut monien tekijöiden summa. Esimerkiksi suhteellisen harva asutus, sosiaalisten kontaktien vähäinen määrä, miljoonakaupunkien puute ja epidemian pääaallon myöhäisempi sijoittuminen ovat olleet pääasialliset seikat ja toisaalta se että suomalainen 65-vuotias väestö osasi suojata itsensä epidemian alkuvaiheessa rokottamattomana hyvin. Toki pitää huomioida että suomalainen terveyden- ja sairaanhoito ja tehohoito ovat korkeatasoisia ja onnistuivat nekin todennäköisesti tehtävässään hyvin.

Ikäryhmäkohortit
Lähde: CDC 17.10.2021
Tapausten kokonaismäärä 36 603 123
Koronakuolemien kokonaismäärä 584 720
Kokonaiskoronakuolleisuus 1,59%

Ikäkohortteihin jaoteltuina koronatapaukset ja mortaliteetti kun koronatapausten kokonaismäärä on 36 603 123. Lähde: CDC.

0-4-vuotiaat: 880 259 tapausta 220 kuolemaa eli 0,025% kuolemanriski
5-11-vuotiaat: 1 861 769 tapausta 145 kuolemaa eli 0,0078% kuolemanriski
12-15-vuotiaat: 1 505 873 tapausta 166 kuolemaa eli 0,011% kuolemanriski
16-17-vuotiaat: 965 778 tapausta 149 kuolemaa eli 0,015% kuolemanriski
18-29-vuotiaat: 7 752 869 tapausta 3 813 kuolemaa eli 0,049% kuolemanriski
30-39-vuotiaat: 5 851 092 tapausta 9 025 kuolemaa eli 0,15% kuolemanriski
40-49-vuotiaat: 5 129 572 tapausta 21 065 kuolemaa eli 0,41% kuolemanriski
50-64-vuotiaat: 6 797 859 tapausta 96 991 kuolemaa eli 1,43% kuolemanriski
65-74 vuotiaat: 2 517 741 tapausta 127 638 kuolemaa eli 5,07% kuolemanriski
75-84-vuotiaat: 1 276 981 tapausta 155 418 kuolemaa eli 12,17% kuolemanriski
85- vuotiaat: 695 643 tapausta 170 021 kuolemaa eli 24,44% kuolemanriski

Edelläolevasta voidaan suoraan todeta, että kuoleman riski yli 65-vuotiailla on korkea. Yli 85-vuotiaista on siis kuollut jopa neljäsosa. Toisaalta lasten ja nuorten aikuisten (<30v) kuolleisuus on hyvin matala (alle 0,1%) ja 30-50-vuotiaidenkin vielä 0,1-0,5% haarukassa.

Koronarokotteitten tehosta
Haluan tuoda esille viisi pääkohtaa rokotuksista:

Koronarokotteiden tehosta (CDC)

1. Rokotteet vähentävät sairastumista sairaalahoitoa vaativaan koronavirusinfektioon 90-100%
2. Rokotteet vähentävät oireisen taudin kehittymistä 54-86%
3. Rokotteet vähentävät alfa-variantin aiheuttamaa tautia 65-92%, deltavariantin 36-80%
4. Rokotteet vähentävät immunosupressoiduilla potilailla vakavan koronavirusinfektion riskiä 72%-81%
5. Rokotteet eivät estä tautiin sairastumista, eli eivät tee ihmistä immuuniksi koronavirukselle. Rokotteet eivät siis myöskään estä taudin levittämistä. Rokotteiden vasta-ainevaste heikkenee ajan mukana vähitellen ja se on melko lyhytkestoinen useimpiin kauan käytössä olleisiin perusrokotusohjelman rokotuksiin verrattuna.

Koronarokotusten tehosta immuunipuutteisilla (CDC)

Koronarokotteiden tehosta eri virusvariantteihin (CDC)

Koronavirus muuntuu koko ajan. Deltavarianttiin rokotteiden teho on ollut selvästi heikompi kuin alfavarianttiin. On mahdollista että tulevaisuudessa kehittyy vielä jokin muu variantti, joka sitten voi aiheuttaa infektioryppäitä ja levitä koko maailmaan. Todennäköisesti rokote antaa jonkin verran suojaa myös tällaista varianttia vastaan.

(Lähde: CDC (1))

Rokotuksen jälkeiset suojaavat vasta-ainetasot
Vasta-ainetasoja on seurattu tutkimuksissa ja todettu seuraavanlaisia tuloksia:

ennen 1. rokotusta 1,25
ennen 2. rokotusta 1256
1vko 2. rokotuksen jälkeen 24 534
6vko 2. rokotuksen jälkeen 12 752
12vko 2. rokotuksen jälkeen 5226
6kk 2. rokotuksen jälkeen 1383

Näin ollen teoreettinen vasta-aineiden suoja on siis parhaimmillaan toisen rokotuksen jälkeen mutta heikkenee selvästi 3kk kohdalla toisesta rokotteesta ollen 6kk kohdalla toisesta rokotteesta samalla tasolla kuin yhden rokotuksen jälkeen. (2)

Tämä siis tehosta ja tehon kestosta, sitten haittavaikutuksiin.

Koronarokotteitten haittavaikutuksista
USA:ssa on 12.10.2021 mennessä annettu yli 403 miljoonaa rokoteannosta. Rokotteet ovat olleet turvallisia ja niitä on arvioitu kliinisissä tutkimuksissa joissa on ollut kymmeniä tuhansia osallistujia. (3)

Comirnaty (Pfizer) -koronarokotteen haittavaikutusprofiili valmisteyhteenvedosta.

J&J/Janssenin rokotteen jälkeen tuli tukoksia joihinkin verisuoniin, tätä sivuvaikutusta todettiin seitsemällä rokotetulla miljoonasta ikäkohortissa 18-49-vuotiaat. Eli 0,0007%:lla. Muissa ikäkohorteissa se oli vielä harvinaisempi. Tämän tultua esille Suomessa on käytetty lähinnä Pfizerin (Comirnaty) tai Modernan rokotetta (Spikevax). (3)

Pfizerin Comirnaty-rokotteeseen ja Spikevaxiin (Moderna) on liittynyt vähäinen sydänlihaksen tulehduksen riski. Kaivelin tätä rokotteisiin liittyvää myokardiitti / perikardiittiriskiä hieman tarkemmin. USA:n armeija raportoi 23 tapauksesta 2,8 miljoonan koronarokotteen jälkeen (4) Israelilaiset ovat raportoineet 1:3000 – 1:6000 riskistä etenkin 16-24 vuotiailla miehillä, 90% sydäntulehdustapauksista oli miehiä. (5) Euroopassa EMA (European Medicines Agency) mukaan sydäntulehduksen riski on ollut kaikkiaan 138 tapausta 177 miljoonaa rokotusta kohden Comirnatyyn liittyen ja 19 tapausta 20 miljoonaaa rokotusta kohden Spikevaxiin liittyen. Eli 0,000078% tai 0,000095%. (6)

Science 1 Jun 2021: The COVID-19 vaccine made by Pfizer and BioNTech appears to put young men at elevated risk of developing a heart muscle inflammation called myocarditis, researchers in Israel say. In a report submitted today to the Israeli Ministry of Health, they conclude that between one in 3000 and one in 6000 men ages 16 to 24 who received the vaccine developed the rare condition. But most cases were mild and resolved within a few weeks, which is typical for myocarditis. ”I can’t imagine it’s going to be anything that would cause medical people to say we shouldn’t vaccinate kids,” says Douglas Diekema, a pediatrician and bioethicist at Seattle Children’s Hospital.

Vaikuttaa siis siltä, että nuorilla miehillä, joilla immuunivaste rokotuksille on kaikkein voimakkain, kehittyy sydänlihastulehdus herkimmin. Mikäli riski nuorilla miehillä on niinkin korkea kuin yllämainittu israelilaisten julkaisema 1:3000 eli 0,03% se ylittää tässä ikäkohortissa koronavirusinfektioon liittyvän kuolemanriskin. Suurin osa sydänlihastulehduksista paranee spontaanisti mutta israelilaiset ovat raportoineet myös kahdesta kuolemaan johtaneesta tapauksesta. Siten tämä sivuvaikutus olisi ehdottomasti otettava huomioon rokotusstrategiassa. Näiden lukujen valossa näyttää kuitenkin siltä, että rokotteesta on enemmän hyötyä kuin haittaa ja sen vuoksi sitä yleisesti suositellaan myös nuorille aikuisille.

Näyttö tukee rokotteiden käyttämistä
Edellä oleva data tukee vahvasti rokotteiden käyttöä. Hyöty on kaikkein selkein riskiryhmäläisillä ja yli 65-vuotiailla. Näin ollen suosittelen vahvasti koronarokotusta kaikille riskiryhmäläisille ja kaikille yli 65-vuotiaille. Tehosterokotukset ovat näillä ryhmillä todennäköisesti tarpeen noin puolen vuoden välein, mutta vielä ei käsillä ole tarkkaa tietoa tehosterokotusten vasta-ainevasteista ja niiden kestosta. Terveillä lapsilla ja terveillä nuorilla aikuisilla koronavirusinfektion oirekuva on pääsääntöisesti lievä ja kuolleisuus on hyvin vähäinen. Nuorilla miehillä rokotteeseen liittyy vähäinen sydänlihastulehduksen riski. Näillä ryhmillä olisinkin hieman varovaisempi rokottamisinnon suhteen. Niin sanottu laumasuoja kyllä saavutetaan silläkin tavoin, että suuri osa näistä nuorista sairastaa joko lieväoireisen tai jopa oireettoman koronavirusinfektion ajan mittaan.

Pandemiasta yksilönvapauksiin
En oikein osaa enää olla huolissani koronapandemiasta. Meillähän on jo käytössämme tehokkaaksi todettu rokote joka vähentää sairaalahoitojen tarvetta ja vähentää selvästi kuolleisuutta. Me tunnemme itse viruksen, taudinkulun ja tiedämme eri ikäkohorttien riskit ja ominaispiirteet. On siten todennäköistä että pandemia painuu vähitellen marginaaliin mutta toivottavasti siitä opitaan mahdollisimman paljon tulevaisuutta ajatellen, sillä ei tämä varmasti ainoaksi pandemiaksi tällä vuosisadalla jää.

Pandemian sijaan olen hieman huolissani niistä ilmiöistä joita rokotekriittiset ja rokoteuskovaiset ovat saaneet viimeisen parin vuoden aikana aikaiseksi.

Koronarokotteet ovat jakaneet kansaa
Koronaan liittyvä keskustelu on Suomessa ollut jossakin määrin äärilaitojen pauhaamista alusta saakka: meillä on voimakkaan rokotekriittisiä henkilöitä ja toisaalta täytyy sanoa että myös sokeasti rokoteuskovaisiakin.

Rokotekriittisyys on mennyt joskus jopa paranoidisuuden puolelle, esimerkiksi uskotaan että rokote vaikuttaa hedelmällisyyteen tai aiheuttaa jotakin sellaista, jota ei kuitenkaan ole tullut vakuuttavasti esille valtavasta rokotemäärästä ja siitä kertyneestä kokemuksesta huolimatta. Rokotekriittisten kannattaisikin nyt käydä se lääketieteellinen tieto läpi jota on valtavasti saatavilla. Ne pelot joita rokotukseen on liittynyt, eivät ole realisoituneet ja skeptisinkin riskiryhmäläinen varmasti uskaltaa nyt rokotuksen ottaa. Todennäköisesti mitään haittoja ei rokotukseen liity ja todennäköisesti siitä saa suojan sairaalahoitoista koronavirusinfektiota vastaan. Toivoisin, että rokotekriittisimmätkin nämä johtopäätökset hyväksyisivät kiistattomina faktoina.

Rokoteuskovaisuus on yhtä lailla mielestäni mennyt usein liian pitkälle. Luullaan esimerkiksi että koronavirusepidemia loppuisi ikuisiksi ajoiksi kun kaikki vain ottaisivat rokotteen. Eihän siinä niin käy vaan virusta liikkuisi kyllä väestössä mutta se aiheuttaisi lievempiä taudinkuvia ja sairaalakuormitus olisi vähäisempää. Ja jos kehittyisi uusi variantti, johon olemassa olevilla rokotteilla ei saataisi tehoa, pitäisi kehittää uusi rokote. Eli ihan niin yksinkertaista tämä ei ole että yhtä piikkiä jakamalla asia olisi kokonaan ja ikusiksi ajoiksi hoidettu.

Minusta suomalaiset ovat hakeneet koronarokotteita yllättävänkin hyvin. 13.10.2021 mennessä ensimmäisen rokoteannoksen on ottanut 85% kohdeväestöstä (eli 12 vuotta täyttäneistä ja vanhemmista) ja 74% on saanut kaksi rokoteannosta. (Lähde: THL)
Tosiasiassa ne ketkä eivät nyt rokotteita hae, altistavat itsensä koronainfektiolle ja saavat sen sairastettuaan siten luonnollista vasta-ainesuojaa. Kun alle 12-vuotiaita ei edes haluta Suomessa rokottaa (ainakaan tiedossani ei ole sellaista kannanottoa toistaiseksi) heidän pääasiallinen suojavaikutuksensa koronavirusinfektiota vastaan syntyy sairastetusta taudista. Kuten ylempänä on todettu kuoleman riski tässä ikäkohortissa on erittäin pieni.

Rokoteuskovaisissakin on fanaatikkoja
Se mikä on huolestuttavaa rokoteuskovaisten keskuudessa, on fanatismi. Siis yksinkertaistetaan koronavirusepidemian maailma niin mustavalkoiseksi, että rokotteen ottaminen on ainoa tie onneen ja jos sitä ei joku ole ottanut, ollaan valmiita jopa vainoamaan sellaisia henkilöitä erilaisin tavoin.

Esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoidon henkilökunnan suusta on viime aikoina kuultu kärkeviä kannanottoja ja näissä on ollut havattaivissa jopa huolestuttaviakin, kansanryhmää syrjiviä piirteitä.

Lääkintöneuvos Heikki Pälve julkaisi Helsingin Sanomissa mielipidekirjoituksen 10.10.2021 ja totesi siinä muun muassa seuraavaa: ”Kun yhteiskunta tarjoaa maksuttoman ja turvallisen rokotuksen, siitä kieltäytymiseen pitäisi voida liittää myös vastuu seurauksista. Voisimmeko sopia, että määrätyistä rokotuksista kieltäytyminen periaatteellisin syin johtaa osittaiseen tai jopa täydelliseen korvausvastuuseen tämän sairauden hoidossa ja oheiskuluissa? Tämä koskisi esimerkiksi sairauslomakorvausta.”

Lähestymme tässä siis todella merkillistä tilannetta, jossa kansalaisen itsemääräämisoikeus tallotaan ja yhteisömme hyvinvointivaltioperiaate vaarantuu. Tällaisten kannanottojen lisääntyessä emme voi muuta kuin kysyä muutamia kysymyksiä. Haluaako Suomi olla länsimainen, demokraattinen, laajoja yksilönvapauksia kunnioittava hyvinvointiyhteiskunta? Jätämmekö auttamatta niitä kenellä ei ole tällaisessa tilanteessa varaa erikoissairaanhoitoon, esimerkiksi tehohoitoon? Jos tällaiseen sanktiointiin mennään, minusta otetaan vaarallinen askel kohti autoritääristä, jopa fasistista yhteiskuntajärjestelmää.

Lääkintöneuvos korjasikin 12.10. kannanottoaan kommentein ”Sanavalintani oli huono.” ja ”Ei siinä ollut tällaista ajatusta alkuunkaan.”

Lääkintöneuvos Pälve toteaa sanavalintansa olleen huono. (MTV 12.10.2021)

Minusta on hyvä että on erilaisia mielipiteitä ja niitä uskalletaan tuoda esille. Tämä mielipide ei vain ollut yksilönvapauksien eikä hyvinvointivaltion arvomaailman mukainen.

Rokoteuskovaisten fanaattinen toiminta jatkuu myös muilla tavoin. Esimerkiksi rokotekriittisiä on selvästi haluttu vaientaa erilaisin keinoin ja etenkin rokotekriittisiä lääkäreitä, joita on hyvin vähän. Lähes kaikki lääkärithän kannattavat rokottamista eikä heillä ole mitään ylenmääräisiä harhaluuloja sitä vastaan. Mutta Pelastetaan Suomen lapset- vetoomuksen allekirjoittaneet lääkärit on nostettu kaikille lääkäreille kotiin jaettavissa Mediuutisissa 15.10.2021 tikun nokkaan. Ilmeisesti tarkoituksena on luoda varoittava esimerkki lääkärikunnalle siitä miten voi käydä jos uskaltaa olla eri mieltä vaikka näinkin pienestä asiasta. Näitä lääkäreitä on 37 ja heistä suurin osa eläkkeellä tai eläkeiässä artikkelin mukaan. Artikkelissa jokainen lääkäri on nimeltä yksilöity ja heistä on kerätty yksilöityjä taustatietoja. Taustatiedoista pistävät silmään muun muassa  seuraavat huomiot: ”Juutalainen yhteiskoulu”, ”kaupunginvaltuutettu PS”, ”sai huhtikuussa potkut Euran Terveystalosta”, ”ammatinharjoittamisoikeutta rajoitettu”.

Etenkin lääkäreille kotiin kannettu Mediuutiset 15.10.2021 julkaisi ”mustan listan” lääkäreistä jotka eivät haluaisi että lapsia koronarokotetaan Suomessa. Lisäksi heistä on haettu yksityiskohtaisia taustatietoja muun muassa ”juutalainen yhteiskoulu”, ”sai potkut Terveystalosta”, ”ammatinharjoitusoikeutta rajoitettu”. Onko tämä enää asiallista ja huomioonottavaa journalismia?

Sanoisinko että tällainen uutisointi on lääketieteellisessä kontekstissaan täydellinen floppi, suoranainen journalismin häpeäpilkku. Siinähän tosiasiassa panetellaan tätä ryhmää, joka on vain käyttänyt perustuslaillista oikeuttaan ilmaista vakaumuksensa. Ja samalla tällainen lista toimii varoittavana esimerkkinä muille lääkäreille. Minkälainen viesti tässä oikein on haluttu antaa lääkärikunnalle? Minä ainakin luin tästä sellaisen piiloviestin, että lääkäri ei saa olla eri mieltä koronarokoteasiassa tai hän saa potkut työpaikaltaan, ja siinä porukassa joka tähän Pelastetaan Suomen lapset-vetoomukseen on nimensä laittanut kuuluu lähinnä juutalaisia ja perussuomalaisia ja ammatinharjoitusoikeudeltansa rajoitettuja lääkäreitä. Mutta listaan kuuluu yllättäen myös yksi kliinisen mikrobiologian ylilääkäri joka saattaa olla viisaampi tässä lasten rokoteasiassa kuin moni muu.

Sananvapauden rajoja täytyy säännöllisesti koetella. Mutta onko tämä Mediuutisten

Mediuutiset 15.10.2021. Artikkelin toisessa osassa lääkäreiden asennetta kuvataan vainoharhaiseksi ja väläytetään jopa ”tällaista tekevien lääkäreiden heittämistä ulos Lääkäriliitosta”.

artikkeli kiihottamista kansanryhmää vastaan? Kiihottaminen kansanryhmää vastaanhan on laissa määritelty seuraavasti: ”Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin
yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.”

Ja vielä muutama ote Suomen perustuslaista:”Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.”

Lopuksi
Toivoisin rokoteuskovaisille enemmän suvaitsevaisuutta ja kunnioitusta rokotekriittisiä kansalaisia ja ihmisten henkilökohtaista vapautta kohtaan. Rokotekriittisille suosittelisin tutustumista valtavaan määrään tutkimusaineistoa jota on käytettävissä ja todistettujen faktojen hyväksymistä. Lääkärinä suosittelen vahvasti rokotusta etenkin kaikille riskiryhmäläisille ja kaikille yli 65-vuotiaille.

Kirjallisuutta:

  1. Science Brief: COVID-19 Vaccines and Vaccination https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/science/science-briefs/fully-vaccinated-people.html
  2. Paul Naaber, Liina Tserel, Kadri Kangro, Epp Sepp, Virge Jurjenson, Ainika Adamson,Liis Haljasmagi, Anna Pauliina Rumm, Regina Maruste, Jaanika Karner,Joachim M. Gerhold, Anu Planken,Mart Ustav, Kai Kisand, Part Peterson: Dynamics of antibody response to BNT162b2 vaccine after six months: a longitudinal prospective study; Lancet 2021
  3. https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/vaccines/safety/safety-of-vaccines.html
  4.  18. Montgomery J., Ryan M., Engler R., Hoffman D., McCleanathan B., Collins L., Loran D., Hrncir D.,Herring K., Platzer M., et al. Myocarditis following immunization with mRNA COVID-19 vaccine in members of the US military. JAMA Cardiol. 2021 doi: 10.1001/jamacardio.2021.2833.
  5. Israel reports link between rare cases of heart inflammation and COVID-19 vaccination in young men. Science 1 Jun 2021.
  6. https://www.ema.europa.eu/en/news/comirnaty-spikevax-possible-link-very-rare-cases-myocarditis-pericarditis
  7. Bibhuti B. Das, William B. Moskowitz, Mary B. Taylor and April Palmer: Myocarditis and Pericarditis Following mRNA COVID-19 Vaccination: What Do We Know So Far? Children (Basel). 2021 Jul; 8(7): 607.Published online 2021 Jul 18. doi: 10.3390/children8070607

Koronapandemiasta 2020-2021

Koronapandemian aikana tapausseurantakäyrät ovat tulleet tutummiksi kuin minkään muun epidemian yhteydessä minun elinaikanani. Lähde: JHU CSSE COVID-19 Data

Johdanto
Tätä kirjoittaessa eletään koko suomalaisen epidemian huippuhetkiä, uusia tapauksia on ollut 400-900 vuorokaudessa ja 7 päivän uusien tapausten päiväkeskiarvo on ollut 687. Suomalaistenkin keskuudessa tuntuu olevan hyvin vaihtelevia mielipiteitä paranoidistyyppisistä näkemyksistä välinpitämättömyyteen ja suoranaiseen rajoitusten ja suositusten vastustamiseen asti. Seuraavassa artikkelissa pyrin käsittelemään lyhyesti koronaepidemiaa ja sen hoitoa 2020-2021 niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Koronaviruksesta
Koronavirus on hengitystieinfektioita aiheuttava virus. Aiemmin sitä on pidetty hyvin vähäpätöisenä ja lääketieteen lisensiaattitutkintoni oppimateriaalissa sitä sivuttiin Kliinisen mikrobiologian kirjassa vuodelta 1996 peräti yhden sivun osalta, koko kirjan ollessa 765-sivuinen (kts liitekuvat). Hoidosta on yksi ainoa lause: ”Koronaviruksia ei voida tällä hetkellä saada kontrolliin lääkkeiden ja rokotteiden puuttuessa – eikä tosin ole paljon aihettakaan.” Mutta tärkeä tieto kirjassa kuitenkin on koronaviruksista mainittuna eli ”selviä kevättalveen ajoittuvia epidemioita on kuvattu 2-3 vuoden välein”.

Tämän nykyisen pandemian aiheuttanut koronavirus ei ole lähtökohtaisesti sen kummempi kuin nuokaan 90-luvun kirjassa mainitut koronavirukset. Se vain aiheuttaa myös keuhkokuumetta ja johtaa voimakkaampaan immuunivasteeseen, jolloin oireisto on voimakkaampi. 2020 alussa kun ensimmäiset koronavirukset saapuivat Suomeenkin, oli siis suurin osa suomalaisesta lääkärikunnasta tämäntasoisen koulutustaustan varassa. Toki tieto lisääntyi nopeassa tahdissa kun asiaan tarkemmin tutustuttiin. Mutta voi sanoa että asiantuntijoita lukuunottamatta terveydenhuoltojärjestelmämme oli täysin yllätetty koronan tulemisella – ja samanlainen yllätys se näyttää olleen myös melkein kaikkialla muuallakin maailmassa.

Koronaviruksen ehkäisy on samanlaista kuin minkä tahansa muidenkin hengitystievirustautien ehkäisy: välttämällä selkeitä viruskontakteja ja olettamalla koko ajan että viruksia saattaa teoriassa olla sormissa tai hengitysilmassa. Käsien toistuva pesu ja käsien ja pintojen toistuva desinfiointi. Erilaiset suojat, esimerkiksi maskit ja suojahansikkaat ja tarvittaessa jopa kasvot kokonaan peittävät suodatinmaskit. Lisäksi omasta yleiskunnosta huolehtiminen on tärkeää, pitää olla levännyt ja hyvässä ravitsemustilassa, jotta infektion tarttuminen olisi todennäköisyydeltään mahdollisimman vähäinen. Tämä on se tapa jolla esimerkiksi päivystävä lääkäri tai sairaanhoitaja selviää sairastumasta jatkuvasti erilaisiin virus- ym tauteihin; ja kuitenkin silloin tällöin niihin sairastuu.

Koronapandemian kokonaiskuolleisuus Suomessa on tätä kirjoittaessa 16.3.2021 801/67 851 eli 1,18 prosenttia (lähde THL). Koko maailmassa kuolleisuus on ollut hieman korkeampaa eli 2 659 578/120 176 364 eli 2,21% (lähde JHU CSSE COVID-19 Data). Kuolleissa ylikorostuvat iäkkäät ja perussairaat joka on tyypillistä missä tahansa infektiotaudissa – nuoret ja terveet pärjäävät tyypillisesti paremmin.

”Pandemiat ovat liian suuri uhka sivuutettavaksi. Maailma on kuitenkin suurelta osin tehnyt niin.” Näin alkaa yksi kappale 2016 julkaistussa teoksessa johon reagoiminen olisi saattanut muuttaa koronaepidemian kulun. Lähde: GHRF Commission (Commission on a Global Health Risk Framework for the Future). The neglected dimension of global security: A framework to counter infectious disease crises.

Yllättikö korona koko maailman?
Ei. Vaikka voikin näyttää siltä että kaikki maailman valtiot ovat tulleet yllätetyiksi koronaepidemiassa, tosiasiassa asiantuntijat ovat tienneet ja todenneet tällaisen epidemian mahdollisuuden jo vuosia aiemmin. Esimerkiksi vuonna 2016 on julkaistu selvitystyö ”The Neglected Dimension of Global Security – A Framework to Counter Infectious Disease Crises” eli ”Globaalin turvallisuuden laiminlyöty ulottuvuus – puitteet tartuntatautikriisien torjumiseksi”. Tämän selvitystyön sponsoreina on toiminut muun muassa Paul G. Allen-, Ford-, Bill & Melinda Gates-, Gordon and Betty Moore- sekä Rockefeller-säätiöt, Ming Wai Lau, ja Yhdysvaltain kansainvälisen kehityksen virasto ja Wellcome Trust. Varsin isoja nimiä. Selvitystyö toteaa muun muassa seuraavasti: ”While the public health component of a health system is the first line of defense against the threat of infectious diseases, it has been seriously neglected by even the most advanced economies.” eli ”Vaikka julkinen terveydenhuolto on ensimmäinen puolustuslinja tartuntatautien uhkaa vastaan, edistyneimmätkin taloudet ovat vakavasti laiminlyöneet sen.” Siis jo vuosia aiemmin asiantuntijat ovat nähneet riskin, joka sitten realisoitui korona-pandemian muodossa 2020. (1)

Tämä kiteyttää hyvin sen mitä Suomessakin on viimeisen vuoden aikana nähty ja sama on kertaantunut tietysti isommissa valtioissa isommalla skaalalla. Tuossa 130-sivuisessa julkaisuussa on kuvattu erilaisia ratkaisuja joilla olisi voitu varautua tähän maailmanlaajuiseen epidemiaan. Lopputulos tällaisissa laajoissa varautumishankkeissa on tietysti kiinni poliitikoista. Jos Suomen tilannetta ajatellaan niin luulenpa että monet heistä joita olemme äänestäneet eduskuntaan kansanedustajiksi, eivät olleet kuulleetkaan esimerkiksi koronaviruksesta ennen tätä pandemiaa. Ei siis ole vaikea kuvitella miksi rahoitusta pandemianvastaiseen työhön ei ole haluttu tai osattu järjestää. Toivottavasti tämä muuttuu tulevaisuudessa niin Suomessa kuin ulkomailla.

”Huoltovarmuuskeskuksen maskikaupoista rikostutkinta – yksi henkilö epäiltynä luottamusaseman väärinkäytöstä”- näin kirjoitti MTV Uutiset 12.5.2020.

Huoltovarmuuskeskuksen sekoilu jää historiaan
Huoltovarmuuskeskus, jonka olisi pitänyt huolehtia siitä että tarvikkeita olisi juuri tällaisten poikkeustilanteiden varalle, oli päästänyt maskit vanhenemaan ja vieläpä lehtitietojen mukaan halusi tilata niitä talousrikoksista tuomitulta suomalaiselta yrittäjältä, jolla oli Viroon rekisteröity yritys. Korruption käry oli sankka tässä touhussa.

Olen aiemmin kirjoittanut korruptiosta terveyden- ja sairaanhoidossa ja tämä on yksi hyvä esimerkki siitä miten hankinnoista päättävät henkilöt pitäisi valita tehtäviinsä aina ammattiosaamisen ja luotettavuuden eikä sopivuuden perusteella. Jos taas valitaan niin sanotusti sopivia henkilöitä eli hyvävelikerholaisia johtotehtäviin, ei ole mikään yllätys jos korruptio pääsee valloilleen ja veronmaksajien rahat kulutetaan mitä erilaisimmilla tavoilla. Sitä saa mitä tilaa.

Potilitisoitunutta lääketiedettä
Kuten on aiemminkin nähty suomalaisessa terveyden- ja sairaanhoidossa, politiikalla on siellä vahva jalansija. Eikä koronapandemiassa annetut suositukset tee asiassa mitään poikkeusta. Maskisuositusten kanssa pelattiin edestakaisin ja tärkein syy sille oli se, että maskeja ei ollut saatavilla. Eli 2020 ei voitu antaa maskisuositusta koska maskeja ei ollut. Nyt 2021 maskeja on ja suositus on voimassa. Kansalaiselle kuitenkin tulee kovin erikoinen kuva tästä touhusta, sillä lääketieteellisesti ajatellen maskiasia on täysin selvä ja siitä voi olla hyötyä infektioiden rajoittamisessa, niitähän on käytetty vuosien ajan terveyden- ja sairaanhoidossa estämään mm. ammattilaisten syljen leviämistä paikasta toiseen leikkaussaleissa ja toisaalta myös roiskesuojina ensiavussa ja niin edelleen.

Mutta mikä oleellisempaa kuin itse maskiasia on se, että poliittinen valta näyttää Suomessa ulottuvan vahvasti julkishallinnollisiin asiantuntijaorganisaatioihin. Toisin sanoen me suomalaiset emme voi täysin 100% luottaa siihen mitä ne päästävät ulos. Poliittinen lääketiede on teoriassa vaarallinen kansalaiselle, koska tyypillisesti sieltä annettu informaatio tähtää kolmeen asiaan: panikoinnin vähentämiseen ongelmia vähättelemällä, kustannusten säästämiseen valitsemalla sellaiset asiantuntijat ja julkaisut jotka tukevat kustannussäästöjen tietä ja sopivien poliitikkojen näkemyksiä tukevien lausuntojen antamiseen. Tässä olisi siis parantamisen varaa ja olisikin hyvä jos nämä organisaatiot toimisivat täysin riippumattomasti ilman poliittista ohjausta. Nyt näin ei selvästikään ole.

Ryöstökalastajat
Viime vuonna nähtiin huippuhintoja esimerkiksi juuri maskeissa. Niitä myytiin korkeimmillaan 2-2,5 euroa kappale kun normaali hintataso ennen pandemiaa oli luokassa 10 senttiä kappale + alv. Eli hinta oli noin 20 kertainen keväällä 2020, lähtien siitä sitten hitaaseen laskuun. Edellinen tilaus jonka tein oli 50kpl hintaan 6,25 euroa + alv eli 15,5 senttiä kappaleelta. Myös desinfiointiaineissa käytiin korkeissa hinnoissa, esimerkiksi puolen litran pumppupullo saattoi marketeissa maksaa jopa 30 euroa. Normaali hintataso on luokassa 3 euroa. Pandemian yhteydessä siis nähtiin hyvin kuinka koko toimitusketjussa ahneus lähti liikkeelle, tuotantokustannuksethan eivät missään kohtaa ole todellisuudessa nousseet, mutta kysyntä vain kasvoi eksponentiaalisesti. Tämä ryöstökalastus luonnollisesti nosti esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoidon yritysten peruskuluja selvästi.

Koronavilkku
Suomalainen innovaatio koronavilkku, joka lyhyessä ajassa oli ladattu ainakin miljoonaan älypuhelimeen. Ehkäisikö se yhtään tartuntaa? Todennäköisesti ei. Jos se olisi jonkinlainen ratkaisu pandemiaan, ei tätä isoa aaltoa kevättalvella 2021 olisi tullut lainkaan. Koronavilkku on um etwas zu tun-tyyppinen ratkaisu jolla ei ole mitään tekemistä pandemian etenemisen tai ehkäisyn kanssa. Siitäkin veronmaksajat ovat tietysti maksaneet pitkän pennin, kuten muissakin vastaavissa valtionhallinnon projekteissa tuntuu käyvän – kustannukset ovat aina hyvin korkeat. En ole koskaan ladannut tuota ohjelmaa enkä tule koskaan lataamaankaan, sillä en usko että siitä on mitään hyötyä.

Rokotteet tulevat
Rokotteiden kehitys oli erinomaisen nopeaa, ilmeisesti tutkimus- ja kehitysrahoitushanat avautuivat kerralla ja kokonaan auki, jolloin rokotekehitys ja -tuotanto pääsivät nopeasti käyntiin. Tällä hetkellä on käytössä ainakin neljä eri rokotetta. Pfizer on kehittänyt COMIRNATY-nimisen rokotteen, AstraZeneca COVID-19-VACCINE ASTRAZENECAn ja Moderna Biotech COVID-19-VACCINE MODERNAn. Näiden valmisteyhteenvedoissa luetellut haittavaikutukset ovat liitekuvissa. Näissä ei ole mitään tavanomaisista rokotuksista poikkeavaa. Lisäksi Venäjällä on kehitetty Sputnik-rokote, mutta siitä en löytänyt valmisteyhteenvetoa, joten en voi lääkärinä tässä vaiheessa ottaa kantaa sen turvallisuuteen.

Comirnaty-rokotteen (Pfizer) tuoteselostuksen haittavaikutusprofiili.

COVID-19-VACCINE ASTRAZENECAn tuoteselostuksen haittavaikutusprofiili.

COVID-19-VACCINE MODERNAn tuoteselostuksen haittavaikutusprofiili.

Rokotteilla todennäköisesti saadaan ihmisten vastustuskykyä parannettua siten, että infektiot ovat lievempiä ja kuolleisuus selvästi vähäisempää. Toki mutaatioiden mahdollisuus on olemassa eli virus saattaa muuntua siten, että koronarokotteen teho on odotettua heikompaa. Lähtökohtaisesti suhtaudun positiivisesti rokotteisiin etenkin riskiryhmillä. Nuoren terveen ihmisen ei ehkä tarvitse rokotetta ottaa lainkaan, sillä tautihan ei ole hänelle käytännössä kovinkaan vaarallinen, mutta silloin täytyy erityisesti huolehtia siitä ettei levitä tautia riskiryhmäläisille.

Katse tulevaan
Pidän todennäköisenä että rokotteista ja asetetuista rajoitteista huolimatta epidemialuvut kääntyvät Suomessa piakkoin laskuun ja kesällä ollaan selvästi matalammissa lukemissa kuin juuri nyt. Tämä perustuu koronaviruksen tyypilliseen epidemiakarttaan, se aiheuttaa tyypillisesti siis epidemioita kevättalvisin. Influenssaepidemiakaan ei tyypillisesti ilmaannu koskaan kesäaikana. Rokotteet tehostavat epidemian sammumista, samoin poliittisesti tehdyt sulku- ja rajoitustoimet. Yleiset infektiotorjunnan menetelmät ovat kuitenkin avain sairastumisen ja epidemian leviämisen päättymiseen. Näitä ovat siis hyvä peruskunto, hyvä ravitsemustila, käsien pesu, käsien desinfiointi ja suojavälineet sekä altistumisen välttäminen ja oireisen, levittävän henkilön karanteeni myös omaehtoisesti ja riittävän pitkään.

Siten varovaisen positiivinen viesti kaikille ketkä ovat tästä epidemiasta ahdistuneet – pian päästään taas normaalimpiin oloihin! Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tauti olisi lopullisesti nujerrettu, todennäköisesti pienempiä epidemioita puhkeaa siellä täällä kesän jälkeenkin, mutta rokottamisen edetessä luultavasti nekin rajoittuvat yhä pienemmiksi ja paikallisemmiksi.

Pandemian ja rajoitteiden talousvaikutuksista
Lääkärikö arvioimassa pandemian talousvaikutuksia? Heti alkuun täytyy todeta että ei siinä mitään talousneroa tarvita näkemään ettei pandemiasta rajoituksineen ole kuin haittaa taloudelle. Olisiko maailma selvinnyt vähäisemmin kustannuksin jos tuo 2016 tehty raportti varoituksineen olisi huolella luettu läpi ja sisäistetty? Todennäköisesti olisi, hyvin valmisteltu kun on aina puoliksi tehty. Käytännössä koko maailma on pumpannut
2020-2021 rahaa erilaisilla keinoilla yrityksille pitääkseen talousjärjestelmän koossa ja osakkeiden hinnat korkealla. Suomi on nyt velkaantumassa hirvittävää vauhtia. Moni yritys on saanut koronaepidemiasta kuoliniskun. Tehdyt talousratkaisut ja pandemian vaikutukset itsessään tulevat mahdollisesti johtamaan psykiatrisen sairastavuuden lisääntymiseen seuraavina vuosina.

Pandemioiden talousvaikutuksia on arvioitu tuossa yllä mainitussa (1) selvityksessä asiantuntijoiden toimesta. Heidän tekemässään mallissa on pidetty todennäköisimpänä että 100 vuoden aikana maailmassa on 3 pandemiaa ja laskelman keskimääräinen taloudellinen kustannus pandemioista koko maailmassa on yli 60 miljardia dollaria vuodessa eli sadan vuoden aikana yhteensä yli 6 biljoonaa dollaria. Suosittelen poliitikkoja tutustumaan tähän tehtyyn selvitykseen. Ehkä ensi kerralla pärjäämme paremmin kuin nyt?

Sairastuneet ja kuolleet ikäryhmittäin USA:ssa kun tapauksia on rekisteröity yli 22 miljoonaa. (Lähde: CDC)

Mitä muuta kuin taloudellisen ahdingon olemme saavuttaneet otetulla velalla ja laajoilla yhteiskunnallisilla rajoitus- ja sulkutoimilla? Näillä keinoin on todennäköisesti pelastettu ihmishenkiä, etenkin vanhusten ja riskiryhmäläisten. Jos ajatellaan että koronakuolleisuus on jossakin 1% ja 2% välillä, potentiaalisesti näillä toimenpiteillä on pyritty suojelemaan ehkä noin 50 000- 150 000 suomalaista kuolemalta ja kaikkia muita koronainfektioon sairastumiselta. Suorat ja epäsuorat kustannukset kansantaloudelle ovat toki olleet hyvin korkeat joten ei ole ihme, että monet suomalaiset jotka eivät itse ole sairastuneet vakavasti eivätkä tunne ketään sairastunutta ovat pitäneet tehtyjä toimenpiteitä ylimitoitettuina ja vähätelleet koronan vaarallisuutta. Tämä ei kuitenkaan ihan täysin ole perusteltavissa. Nimittäin jos koronaa verrataan influenssaan onhan se selvästi vaarallisempi. USA:ssa influenssakuolleisuus 65+ -ikäryhmässä oli kaudella 2018-2019 0,832%, koronakuolleisuus taas 2020-2021 10,0%. Näin ollen korona on yli 65-vuotiaille noin 12 kertaa tappavampi kuin influenssa. USA:ssa 81% koronakuolemista sijoittuukin ikäryhmään yli 65-vuotiaat. (lähde: CDC)

 

“Messieurs, c’est les microbes qui auront le dernier mot.”
”Hyvät herrat, mikrobit sanovat viimeisen sanan.”

—Louis Pasteur

 

Kirjallisuutta

  1. GHRF Commission (Commission on a Global Health Risk Framework for the Future). The neglected dimension of global security: A framework to counter infectious disease crises. https://nam.edu/initiatives/global-health-risk-framework/

Ajatuksia eutanasiasta

Käsitteistä
Eutanasia eli armomurha tarkoittaa ihmisen surmaamista hänen vapaaehtoisesta ja oikeustoimikelpoisesta omasta pyynnöstään. Eutanasiaa saattaa toivoa joku tilapäisesti tai parantumattomasti sairas henkilö, joka toivoo pääsevänsä sillä tavoin kärsimyksistään pysyvästi eroon. Eutanasiasta käytetään usein myös nimitystä aktiivinen eutanasia kuvaamaan päätarkoitusta eli surmaamista tai oikeammin murhaamista.

Eutanasiaan ei minusta pidä sekoittaa hoidon rajaamista. Hoidon rajaaminen tulee kysymykseen esimerkiksi vaikeasti sairaalle ja pysyvästi parantumattomalle, jolloin esimerkiksi tehohoidon ulkopuolelle rajaaminen missä tahansa tilanteessa on järkevää. Mikäli tehohoitoa annettaisiin, siitä saattaisi toki olla elämää pitkittävää hyötyä mutta joissain tapauksissa elämän pitkittäminen vain lisää kärsimyksiä etenkin kun tehohoito sinänsä kaikkine pientoimenpiteineen aiheuttaa jo kipua ja kärsimystä sekin. Hoidon rajaamisesta on käytetty nimitystä passiivinen eutanasia mutta se on minusta huono nimitys, sillä hoidon rajaamisen tarkoituksena ei ole laisinkaan surmata potilasta vaan lähinnä välttää yliaktiivisen hoidon aiheuttamaa kärsimyksen pitkittymistä. Siten se on täysin eri asia eettisesti kuin potilaan surmaaminen armomurhaamalla.

Itsemurhassa henkilö surmaa itsensä eikä asian suorittamiseen liity mitään toista osapuolta. Itsemurha on hyvin selkeä, henkilön itsensä toteuttama päätös elämänsä lopettamisesta, eikä siihen sisälly lähtökohtaisesti sellaisia eettisiä ongelmia kuin armomurhaamiseen.

Eutanasian historiaa
Eutanasian historia on julmaa luettavaa. Etiikka on joinakin ajanjaksoina unohdettu täysin koska on vain nähty tarpeelliseksi päästä joistakin ihmisistä eroon ja eutanasia on ollut sopiva väline tavoitteeseen pääsemiseksi. Eutanasian käsitettä on laajennettu myös sellaisiin tapauksiin joissa potilas ei itse ole ollut oikeustoimikelpoinen, jolloin yhteisö on päättänyt hänen puolestaan hänen elämästään eli päättänyt murhata yhteisönsä jäsenen. Pääasiallinen syy tällaiselle toiminnalle on ollut taloudellinen, mutta toimintaa on yritetty perustella myös lääketieteellisesti.

Lääketieteen isä Hippokrates eli 460-370 eaa ja hänen nimeään kantavassa Hippokrateen valassa on jo varhainen maininta eutanasiasta: ”En tule antamaan kenellekään kuolettavaa myrkkyä, vaikka minulta sellaista pyydettäisiin, enkä neuvoa sellaisen valmistamiseen.” Tämän perusteella on selvä, että nämä samat armokuolemaan liittyvät asiat ovat askarruttaneet ihmisten mieliä ainakin jo 2500 vuotta sitten. Tuo valassa esille tuleva tulkinta ihmisarvosta ja etiikasta rajaa eutanasian yksiselitteisesti lääkärintyön ulkopuolelle. Joka tapauksessa lääkärit ympäri maailman ovat kautta aikojen joutuneet tilanteisiin, joissa hoidon pitkittämisestä voi olla vain haittaa ja joutuneet esimerkiksi irrottamaan potilaita hengityskoneista tai muulla tavoin rajaamaan hoitoa, joka on vain pitkittänyt potilaiden kärsimyksiä. Tämä ei siis ole eutanasiaa vaan ihan tavallista sairaanhoitoa. Lääkäreiltä ympäri maailman on yhtä lailla varmasti pyydetty kuolinapua ja sitä on todennäköisesti epäsuorasti annettukin esimerkiksi runsaiden kipulääkkeiden muodossa.

”60 000 valtakunnan markkaa maksaa tämä synnynnäisesti sairas yhteisölle elinaikanaan. Kansalainen se on myös sinunkin rahaasi. ” Näin räikeästi kustannukset edellä julistettiin Saksassa eutanasia-propagandaa kansallissosialistien aikana. Kuva: Wikimedia commons public domain.

Eutanasian historian ehkä kuuluisin ajanjakso on 1939-1945, jolloin Saksassa murhattiin noin 275 000-300 000 vammaista, henkisesti jälkeenjäänyttä ja psykiatrisesti sairasta. Perusteena oli parantumattomasti sairaiden eutanasia ja tavoitteena hävittää niin sanottu elinkelvoton elämä (Lebenunwertiges Leben). Motiivina eutanasiatoiminnalle oli ilmeisesti ensisijaisesti taloudellisuus ja toissijaisesti myös tietynlainen rodunjalostus, vaikka useissa tapauksissa potilaat olikin pakkosteriloitukin jo aiemmin. Sen sijaan että näille potilaille olisi edes yritetty kehittää uusia tai paremmin toimivia hoitomuotoja päädyttiin siis eutanasiaan. Samalla säästettiin valtavat summat rahaa, kun sairaita ei enää tarvinnutkaan hoitaa vaan heistä ”päästiin eroon” eutanasian kautta. Ajanjakson propagandamateriaalissa tulevatkin toistuvasti esille parantumattomasti sairaiden sairaanhoidon kustannukset.

Tällainen edellä kuvattu poliittisesti värittynyt lääketiede on pelottava kokonaisuus sen vuoksi, että poliittisia tarkoitusperiä yhdistämällä näennäisesti terveyden- ja sairaanhoitoon saadaan aikaiseksi toisaalta jossakin määrin luottamusta herättävä mutta samalla ihmisille hyvin vaarallinen koneisto.

Nykyään eutanasia on jälleen muodissa
2000-luvulla on muutamissa valtioissa hyväksytty eutanasia osana hoitokulttuuria. Suomessakin on enenevässä määrin asiaa selvitelty, tehty erilaisia kyselyitä kansalle, sairaanhoitajille ja lääkäreille. Tuntuu siltä, että 2000-luvulla on Suomessakin syntynyt aiemmasta poikkeava innostus sallia eutanasia ja useat poliittiset johtajat ovatkin asettuneet eutanasiaa tukemaan. Sosiaalisessa mediassa on minullekin tullut vastaan useita henkilöitä jotka toitottavat eutanasiamyönteistä propagandaa. Toistaiseksi eutanasia on kuitenkin Suomessa kiellettyä.

Vuonna 2020 on Suomen lääkäriliitto tehnyt eutanasiakyselyn jäsenilleen, siihen vastasi lähes 7000 lääkäriä. Kyselyssä 57 prosenttia työikäisistä lääkäreistä oli joko osittain tai täysin samaa mieltä siitä, että riittävällä saattohoidolla ja kivunhoidolla tarvetta eutanasiaan ei ole. Eutanasian kannattajistakin joka viides oli sitä mieltä, että jos palliatiivinen hoito ja saattohoito olisi riittävää, eutanasiaa ei tarvittaisi.

Ihmisarvosta
Ihmisarvo on ihmisoikeuksiemme ja yhteiskuntajärjestyksemme perusta. Sitä ei saa ottaa keneltäkään pois. Eutanasian salliminen heikentää käsitystämme ihmisarvosta. Jos ensin sallitaan potilaan pyytämänä toteutettu eutanasia, madaltaa se kynnystä aloittaa armomurhaaminen esimerkiksi myös sille ryhmälle joka on parantumattomasti sairas eikä pysty kommunikoimaan. Tällöin esimerkiksi potilaan edunvalvoja voisi pyytää armomurhaamista. Eikö olekaan niin, että jokaisen elämä on koskematon ja sitä pitää kunnioittaa? Saavatko hetken päästä jälleen yhteiskunnnan muut jäsenet jälleen mennä arvostelemaan esimerkiksi vajaalahjaisten tai kroonisesti vakavasti sairaiden elämää ja tuomitsemaan sellaisen elämän arvottomaksi?

Minusta jokaisella ihmisellä on ihmisarvonsa, joka on yhtä arvokas kuin kenen tahansa muun ihmisen ihmisarvo. Mikäli joku yrittää asettua toisen yläpuolelle tässä suhteessa, toimii hän eettisesti väärin.

”Ludwig Minellistä, sveitsiläisestä Dignitaksen perustajasta, on tullut miljonääri kymmenessä vuodessa kiistanalaisen klinikkansa perustamisen jälkeen.” Näin kirjoitti The Telegraph 24.6.2010.

Dignitas – oikeus arvokkaaseen kuolemaan?
Sveitsissä toimiva Dignitas on armomurhannut jo parin vuosikymmenen ajan niin sveitsiläisiä kuin ulkomaalaisiakin. Mutta skandaaleilta se ei ole säästynyt – esimerkiksi Dignitaksen perustajaa Ludwig Minelliä on syytetty taloudellisen edun tavoittelusta armomurhaamalla. Hänestä onkin tullut miljonääri Dignitaksen perustamisen jälkeen ja armomurhista olisi maksettu lehtitietojen mukaan suuriakin summia rahaa. Dignitas myös mielellään vastaanottaa lahjoituksia toimintaansa, esimerkiksi Exitus ry:n sivustolla todetaan Dignitaksen kohdalla seuraavasti: ”Suuremmat avustukset ovat hyvin tervetulleita”. Dignitaksen vuoden 2020 toimintakertomuksen mukaan yhdistyksen jäsenen armomurha maksaa 2500 sveitsin frangia eli tätä kirjoittaessa noin 2250 euroa. Oikeus arvokkaaseen kuolemaan onnistuu tätä nykyä Sveitsissä siis helposti ja on ilmeisesti hyvin paljon itsestä kiinni miten arvokkaan lähdön haluaa itselleen maksaa.

Eutanasia ei ole sairaanhoitoa
Murhaamisella ei todellisuudessa ole mitään tekemistä sairaanhoidon kanssa, vaikka eutanasiaa ajavat yhdistykset näin haluavat jatkuvasti toitottaa. Ihmisen murhaaminen mistä tahansa syystä on eettisesti mahdoton yhtälö eikä kenelläkään tulisi mielestäni olla oikeutta päättää kenenkään toisen ihmisen kuolemasta. Se on eettisesti väärin myös rangaistuksena. Kuolema on aina lopullinen ja sellaisiin päätöksiin sisältyy aina myös virheen mahdollisuus. Entä miten eettistä on sellainen armomurhaaminen johon liittyy sen toteuttajan kannalta vahva taloudellinen intressi? Entä armomurhattavan omaisten rooli? On järjetöntä ajatella, etteikö väärinkäytösten riski olisi olemassa kun esimerkiksi höperöitä, depressiivisiä vanhuksia armomurhataan. Itsemurha onkin eettisesti selvästi selkeämpi kuin eutanasia ja siihen meillä kaikilla on olemassa mahdollisuus jos vain niin haluamme.

Terveyden- ja sairaanhoidon tavoitteena on ennaltaehkäistä sairauksia, parantaa sairauksia ja lievittää ihmisten kärsimyksiä niissä tapauksissa joissa itse sairautta ei pystytä parantamaan. Eutanasia taas on huolella suunniteltu murha. Eettisesti ajatellen terveyden- ja sairaanhoito on tukevalla pohjalla olevaa toimintaa päinvastoin kuin eutanasia. Eutanasiaan liittyy lisäksi huomattavasti suurempi väärinkäytösten ja sekundäärihyötyjen riski kuin terveyden- ja sairaanhoitoon. Eutanasia onkin osa ns. politisoitunutta lääketiedettä – nimittäin jos vain taloudellisesti ajatellaan, kuten moni päättäjä todennäköisesti ajattelee, sairaanhoidon suurten kustannusten vähentäminen eutanasian keinoin voi tuntua kovin houkuttelevalta. Politisoituneeseen lääketieteeseen kuuluu myös aktiivinen niin sanottujen ”turhien” hoitojen poistaminen hoitoketjuista. Nimittäin kun suomalaisia hoitoketjuja ja hoidon organisoimista käy läpi, tulee toistuvasti esille kustannussäästöjen hakeminen eli halutaan jättää tietyt hoidot kokonaan kustannusrakenteen ulkopuolelle, ja näkemyksen tueksi haetaan julkaisuita ja muita syitä jotta näin voidaan suositukseen kirjoittaa. Tällaiseen politisoituneen lääketieteen näkökulmaan tietysti eutanasia istuisi hyvin, koska se jos joku niitä kustannuksia säästäisi. Toki herää samalla kysymys siitä mikä on eutanasian oikea hinta. Minusta tuo Dignitaksen yli 2000 euroakin on paljon, koska sellainen toimenpide on tosiasiassa hyvin lyhytkestoinen (esim 30-60 minuuttia), voidaan toteuttaa kotona, eikä se vaadi mitään kalliita laitteita eivätkä surmaamiseen tarvittavat lääkkeetkään maksa kovin paljon. Suomalaisten lääkäreidenkö pitäisi rahanhimossaan alkaa tuottaa vielä exituksia päivätyönsä päätteeksi?

Pyöveli AMK – ratkaisu korkeisiin kustannuksiin?
Yksi ratkaisu sveitsiläisen eutanasian korkeisiin kustannuksiin voisi olla esimerkiksi 40 opintoviikon ammattikorkeakoulun pyövelin tutkinto (Pyöveli AMK), vieläpä niin että alan opiskelijat velvoitettaisiin tekemään näiden teoriaopintojen jälkeen 2 vuoden ajan ammattiyhdistyksen ja kuntasektorin yhdessä hyvin matalalle hinnoittelemaa käytännön harjoittelua maakunnissa, jotta saisivat Mestaripyövelin paperit ja luvan toimia itsenäisesti.

Mestaripyövelit voitaisiin lakisääteisesti lisäksi velvoittaa osallistumaan alan huippuasiantuntijoiden järjestämään vuosittaiseen ”Giljotiini”-koulutustilaisuuteen, jossa esiteltäisiin alan uusimmat ja tehokkaimmat laitteet, välineet ja myrkyt. Tämä koulutustilaisuus voisi vieläpä huipentua iltajuhlaan, jossa esiintyjinä olisivat suomalaiset melankolisen musiikin eturivin artistit ja alkoholitarjoilu olisi Mestaripyöveleille ilmainen.

Kuten valistunut lukija huomaa, tämä kappale on kirjoitettu hieman leikkimielisesti. Mutta jos kerran useat suomalaiset haluavat sen harppauksen eutanasian suuntaan ottaa, miksi ihmeessä ei voida terveyden- ja sairaanhoidon ja eutanasian välille tehdä selvää pesäeroa? Sillä pyövelin ja lääkärin työ ei ole todellakaan sama asia. Ei lääkärin pidä koskaan toimia palkkamurhaajana, sillä se sotii kaikilla tavoilla sitä potilaan auttamiseen pyrkivää vakaumusta vastaan jonka me olemme sisäistäneet.

Unohtuiko potilas?
Otetaanpa nyt tässä pohdinnassa pieni askel taaksepäin ja tarkastellaan asiaa enemmän potilaan näkökulmasta. Jos potilasta hoidetaan hyvin, hänen oireitaan pystytään lievittämään ja häneen pystytään valamaan uskoa seuraavaan päivään ja ollaan riittävästi hänen tukenaan, ei mitään eutanasiakeskusteluja ikinä tarvitse käydäkään. Loppuvaiheen hoidossa on paljon erilaisia mahdollisuuksia, esimerkiksi potilaan itse kontrolloima kipulääkepumppu, sedatoivia lääkkeitä ja niin edelleen. Mikäli näiden käyttö hallitaan ja hoidon rajaaminen osataan tehdä järkevästi ja potilasta kuunnellen, ei synny mitään tarvetta eutanasialle. Eutanasian suurimpia kannattajia tuntuvatkin olevan omaiset. Ne omaiset jotka ovat vierestä katsoneet toisen kärsimystä ja pelästyneet. Pelästyneet elämän luonnollisinta asiaa eli kuolemaa. Ja sitten on syntynyt erikoinen ajatus siitä, että se lähiomainen olisi pitänyt murhata, jotta hän ei olisi kärsinyt. Murhata, jotta hän ei olisi elänyt. Ja samalla unohdetaan että sillä omaisella on ollut mahdollisuus tehdä itsemurha joka ikisenä elämänsä päivänä, mutta hän on joka päivä valinnnut elämän, päiviinsä liittyvästä kärsimyksestä huolimatta. Sellaisia ihmisiäkö suomalaisessa terveyden- ja sairaanhoidossa pitäisi alkaa murhata?

Potilaan hoitotahto on vaikeissa tilanteissa oleellisessa roolissa. Mikäli se on hyvin artikuloitu ja detaljoitu, ei tule missään vaiheessa eteen eettistä dilemmaa esimerkiksi hoitoja rajattaessa. Siten olisikin hyvä että kaikki tekisivät tarkan kirjallisen hoitotahdon, jonka mukaan itseään toivoisi hoidettavan. Mikäli hoitotahto on kirjallisena olemassa, sitä tulisi lähtökohtaisesti aina noudattaa, sillä se on ainoa eettisesti kestävä vaikeiden hoitoratkaisujen pohja. Ja silti tulee eteen tilanteita, joissa terveyden- ja sairaanhoidon ammattilainen joutuu tekemään päätöksiä potilaankin puolesta.

Jos hoitotahtoa ei ole kirjattuna ja potilas kykenemätön tahtoaan tuomaan esille, tulisi terveyden- ja sairaanhoidon henkilökunnan olettaa että potilas on halukas kaikkeen sellaiseen hoitoon jonka terveyden- ja sairaanhoidon ammattilaiset katsovat hänen tilanteessaan hyödyllisiksi. Siinä on tosiasiassa ammattilaisilla aikamoinen valta toisen elämään. Tällainen tilanne sallii siis myös hoidon rajaamisen, sillä jossain kohtaa elämän pitkittämisellä voi olla kärsimyksiä jatkava ja jopa lisäävä vaikutus. Terveyden- ja sairaanhoidon ammattilaisten tulisikin osata tehdä oikea-aikaisia, viisaita ja eettisesti perusteltuja hoidonrajaamispäätöksiä.

”Ongelmainen 29-vuotias autettiin kuolemaan hollantilaisten lääkäreiden toimesta.” BBC 9.8.2018

Hollannissa armomurhattiin joitakin vuosia sitten 29-vuotias nainen masennuksen vuoksi. Fyysistä vikaa hänellä ei BBC:n artikkelin mukaan ollut. Elämä oli kuitenkin varmasti hänelle hyvin vaikeaa ja kärsimykseen verrattavaa. Mitäs jos masennus ja toivottomuus olisivat kuitenkin helpottaneet kun ikää olisi tullut lisää? Tai olisi löytynyt kuitenkin joku terapeutti, terapiamuoto tai lääke josta hän olisi saanut selvästi apua? Sitä emme koskaan saa tietää. Minusta on häpeällistä ajatella että terveydenhuollon ammattilainen eli lääkäri on osallistunut tämänkin henkilön murhaamiseen – ja todennäköisesti veloittanut siitä hyvin korkeaa tuntikorvausta, jopa niinkin että ilman tätä korvausta hän ei olisi kuolinapua suostunut antamaan.

Lopuksi
Eutanasia eli armomurhaaminen ei ole eettistä. Kenelläkään ei pitäisi olla oikeutta päättää toisen ihmisen kuolemasta tai oikeutta murhata. Eutanasiaan on liittynyt vahva taloudellinen intressi niin historiassa kuin nykypäivänäkin. Vaikeassa tilanteessa olevan potilaan kohtaaminen ja huolellinen ja hyvä hoito oikea-aikaisine hoidonrajauksineen ovat parasta hoitoa mitä voimme antaa. Ja se on eettisesti oikein. Eutanasia ei ole terveyden- ja sairaanhoitoa. Potilaallahan on aina halutessaan mahdollisuus itsemurhaan, joka on eettisesti täysin eri asia kuin toisen elämän päättäminen.

 

“A human being is a part of the whole called by us universe, a part limited in time and space. He experiences himself, his thoughts and feeling as something separated from the rest, a kind of optical delusion of his consciousness. This delusion is a kind of prison for us, restricting us to our personal desires and to affection for a few persons nearest to us. Our task must be to free ourselves from this prison by widening our circle of compassion to embrace all living creatures and the whole of nature in its beauty.”

”Ihminen on osa siitä kokonaisuudesta jota kutsumme maailmankaikkeudeksi, ajan ja tilan rajoittama osa. Hän kokee itsensä, ajatuksensa ja tunteensa erillisinä kaikesta muusta, eräänlaisena tietoisuutensa optisena harhana. Tämä harha on kuin vankila meille, se rajoittaa meidät omiin henkilökohtaisiin toiveisiimme ja vain muutamiin lähimpiin henkilöihin kohdistuvaan kiintymykseemme. Meidän tehtävänämme on oltava vapautuminen tästä vankilasta laajentamalla myötätunnon piiriämme kaikkiin eläviin olentoihin ja luontoon kokonaisuudessaan.”

-Albert Einstein