Yrittäjä, pidä huolta itsestäsi!

Yritysten ja yrittäjän elämä ei aina ole pelkkää nousujohteista rentoa tuloskehitystä, vaan sinne voi mahtua monenlaistakin kuoppaa ja kompastumista ja laajaakin ahdistusta matkan varrella. Koska yrittäjyys on enemmänkin elämäntapa ja siihen usein satsataan ei vähempää kuin koko elämä, yrittäjiltä siksi vaaditaankin tavanomaista runsaampia psyykkisiä voimavaroja.

Olen tutustunut viime vuosina moneen heikossa fyysisessä ja psyykkisessä kunnossa olevaan yrittäjään, joiden yritykset kyllä ovat menestyneet hyvinkin, mutta se on valitettavan monella tapahtunut yrittäjän terveyden kustannuksella. Talouskehitys ei siis todellakaan kulje käsi kädessä onnellisuuden kanssa, vaan kaikilla asioilla on aina kääntöpuolensa. Pyrin tässä artikkelissa tuomaan esille joitakin yrittäjyyteen liittyviä ajatuksiani yrittäjien terveydestä.

Alku on usein hyvin haasteellinen

Yrittäjyyden alkutaipaleella paineen määrä voi olla valtava. Stressiä, ahdistusta, jatkuvaa vastikkeetonta työntekoa, suunnittelua, organisointia, erilaisten liikeideoiden kokeilua; kaikki tämä samaan aikaan kun yrittäjän pitäisi huolehtia itsestään ja jaksamisestaan. Sitten vasta kun yritys alkaa ottaa tuulta purjeisiinsa ja mennä hyvin, taloudellinen ja pärjäämiseen liittyvä ahdistus voi vähän helpottaa, tällöin kuitenkin tulee uudenlaisia haasteita tilalle. Tutkimusten mukaan valtaosa aloittavista yrityksistä epäonnistuu ja joidenkin arvioiden mukaan jopa 95% aloittaneista yrityksistä alittaa selvästi alkuperäiset tavoitteensa.

Usein aloittavat yrittäjät ovatkin sellaisessa puristuksessa, että joutuvat laiminlyömään terveytensä yrityksen menestymisen eteen. He syövät huonosti. Heidän fyysinen kuntonsa heikkenee. He nukkuvat huonosti. He laiminlyövät sosiaalisia suhteitaan. Tämä kaikki johtaa vuosia jatkuessaan varmasti sairastumisriskin nousuun.

Eräs nuori yrittäjä hakeutui toistuvasti lääkäriin yrityksensä perustamisen jälkeen yöllisten sydämentykytysten ja rintatuntemusten vuoksi. Mitään ei koskaan tutkimuksissa löytynyt. Syy oli todennäköisesti yrityksen alkuvaiheeseen ja pärjäämiseen ja epävarmuuteen liittyvä voimakas stressi. Oire helpottui kun yrityksen toiminta alkoi lopulta hahmottua ja liikevaihto lähti kasvuun. Yöunikin parani tässä vaiheessa selvästi.

Noususuhdanteessa

Yrityksen tuloksen lähtiessä nousuun alkuvaikeuksien jälkeen, voisi ajatella että yrittäjä alkaa voida hyvin. Näin ei kuitenkaan usein ole, vaan ahdistus vaihtuu työnarkomaniaksi. Yhtäkkiä on kädet täynnä töitä ja oma päivä alkaa venyä pitemmäksi ja pitemmäksi. Öitä nukutaan huonosti kun mietitään ja suunnitellaan asioita, päivisin stressin määrä kasvaa tuloksen paranemisesta huolimatta. Ollaan putkessa, jolloin herkästi kaikki muu unohtuu, tehdään hyvää tulosta ja kaikki muu voidaan unohtaa, koska liikevaihdon kasvu on riittävä syy laiminlyödä kaikki muut elämän osa-alueet. Mutta tällaisella menestyksellä voi olla hintansa.

Erään yrittäjän toiminta lähti ison sopimuksen myötä voimakkaaseen kasvuun. Hän ei enää pystynyt nukkumaan öitään kunnolla, koska päässä pyörivät kaikki seuraavien päivien organisointiin liittyvät haasteet. Henkilökuntaa oli palkattu paljon lisää, ja tämä aiheutti suurta stressiä – yrittäjä ei enää voinut olla varma työn laadusta tai siitä, pärjätäänkö niissä aikatauluissa, joita saatu iso projekti vaati. Hän haki stressiin ja unettomuuteen helpotusta alkoholista ja unilääkkeistä. Vuosia myöhemmin hän kärsii edelleen liiallisesta alkoholin käytöstä, jolla on suuri vaikutus hänen toimintakykyynsä.

Laskusuhdanteessa

Taloudellinen laskusuhdanne iskee aika ajoin moukarin lailla laajalle rintamalle erilaisia yrityksiä. Liikevaihdon kehitys alkaa olla yhä haasteellisempaa, irtisanomiset muuttuvat usein ainoaksi ratkaisuksi ja tuloksentekopaine johdossa ja itse yrittäjällä on yhä kovempaa.

Yrittäjän eräänä psyykkisenä ongelmana on usein se, että hän on saattanut satsata yritykseensä kaikkensa: yritykseen sijoittamansa pääoman, usein oman koko valveillaoloaikansa aamusta iltaan vuosien tai vuosikymmenien ajan ja joskus jopa koko henkilökohtaisen omaisuutensa. Kun yritys on toiminut niin kuin on odotettukin, eli se on tuottanut jopa voittoa yrittäjälle, on kaikki vielä ollut periaatteessa hyvin ja hallittavissa. Sitten kun laskusuhdanteen tai muun syyn johdosta tilanne alkaa heikentyä, jo äärimmilleen viety yrittäjän työpanos tai kyvyt eivät enää riitäkään. Pitäisi lisätä sitä jota ei enää voi lisätä. Tällöin yrittäjällä on suuri riski palaa loppuun. Toisaalta kun yritykseen on satsannut kaikkensa, jopa perheensä laiminlyönnin kustannuksella, on kynnys periksi antamiseen ja lopettamiseen äärimmäisen korkea. Yrittäjä saattaa myös arvioida elämäänsä ja itseään yrityksen menestyksen kautta ja kokee syvää epäonnistumista jos yrityksen toiminnassa tapahtuu heikkenemistä.

Pahoinvoinnin noidankehä on siis valmis – yrittäjä on siis alkanut ajatella itseään yrityksensä peilikuvana – jos yrityksellä menee huonommin kuin aiemmin, menee huonosti myös itse yrittäjällä. Tämä siitäkin huolimatta, että taloudellisen laskusuhdanteen todelliset syyt ovat oikeasti jossain aivan muualla kuin yksittäisen yrittäjän vaikutuspiirissä.

Muista huolehtia itsestäsi ja yksityiselämästäsi

Jääräpäisen yrittäjän saattaa pysäyttää ajattelemaan kokonaisuutta vasta voimakas epäonnistuminen, joka kriisiyttää kokonaistilanteen. Tällöin ainoana mahdollisuutena on pysähtyminen ja henkinen kasvu. Yrittäjä huomaa tällöin yllätyksekseen, että vaikka yhtiöllä ei olekaan mennyt hyvin, elämä silti jatkuu. Puoliso silti rakastaa häntä. Hän huomaa, että vaikka on saattanut laiminlyödä lapsiaan vaikeuksissa olevan yrityksensä vuoksi, lapset silti rakastavat häntä. Koira rakastaa häntä aivan kuten ennenkin. Vanhoja kavereitakin on mukava tavata.

Älä siis koskaan anna yritystoimintasi viedä sinua kokonaan pois itseltäsi, perheeltäsi ja tärkeimmiltä ystäviltäsi. Mikäli yritys ajautuu laskusuhdanteeseen, voivat lähimpäsi olla tärkeimmät psyykkiset lisävoimavarasi sillä hetkellä, puhumattakaan kriisitilanteesta. Kiire on itse asiassa yrittäjän oma valinta – pyri myös välttämään tilannetta, jossa sinun on pitkäkestoisesti pakko tehdä sitä tai tätä tai ylipitkiä työpäiviä vain sen vuoksi että yhtiön etu tai liian optimistiset kasvutavoitteesi sitä vaativat. Älä ole liian ahne. Henkisessä puristuksessa saattaa nopeasti palaa loppuun, jos ei osaa valita mitä tekee ja milloin ja kuunnella elimistönsä herkkiä merkkejä väsymisestä. Pitkää työpäivää voi myös tehdä sisäisestä innostuksesta, kuten yrityksen alkuvaiheessa, silloin kun suurella innostuksella rakennettiin alkavaa yritystoimintaa vailla tietoa tulevaisuudesta tai edes siitä tuleeko koko jutusta mitään. Tällaisella psykologisella asennoitumisella on valtava vaikutus jaksamiseen.

Mikäli yrittäjä antautuu pelkästään pinnallisten arvojen armoille, esimerkiksi pelkkään ahneeseen voiton- ja tuloksen tavoitteluun, häviää yrityksen hitaasta kehittämisestä se kutsumus tai motivaatio, joka siinä alun perin oli. Tämän aistivat myös asiakkaat. Pelkkä ahneus on huono isäntä, sillä ei ole rajoja. Yrittäjän pitää osata rajata markkinatilanteeseen, omaan fyysiseen ja henkiseen kapasiteettiin ja elämäntilanteeseen sopivat tavoitteet. Kukaan ei voi tai jaksa tehdä työtä esimerkiksi viittä vuotta ilmaan yhtään oikeata lomapäivää, siitä sairastuu.

Huolehdi fyysisestä kunnostasi säännöllisesti urheilemalla. Syö järkevästi. Huolehdi psyykkisestä kunnostasi siten kuin parhaiten osaat. Arvioi omat psyykkiset voimavarasi. Älä tee sitä virhettä, että päästät itsesi rapistumaan samalla kun luotsaat yritystäsi menestykseen. Pysähdy aika ajoin miettimään kokonaisuutta. Pysähdy ajoittain myös silloin kun yrityksessäsi menee lujaa. Työnteossakaan määrä ei aina korvaa laatua. Valikoi tarkemmin mitä teet ja miten paljon mihinkin aikaa käytät, ja mitkä asiat voi joku toinen tehdä. Kiire on sinun oma valintasi.

Vältä ehdottomasti ajautumasta häiriintyneeseen ajatusketjuun, jossa yrityksen nettotulos on sama asia kuin oma henkilökohtainen hyvinvointisi. Nolla enemmän tai vähemmän vuosituloksessa ei varmasti paranna sinun hyvinvointiasi 10-kertaiseksi tai tiputa sitä kymmenesosaan. Pysähdy arvioimaan kokonaisuutta. Älä ole liian ahne töiden ja tavoitteiden suhteen. Muista että sinä ohjaat yritystäsi eikä yrityksesi sinua.

Tavoite on päästä hyvinvoivana päämäärään, eikä kenenkään terveyden tai ihmissuhteiden uhraaminen yritystoiminnan eteen. Huolehdi siis hyvinvoinnistasi ja pidä itsestäsi jatkuvasti huolta, yhtä hyvin kuin pidät yrityksestäsi. Muista, että sinun ehdottomasti tärkein voimavarasi olet sinä itse.