Etähoidoista

Etäsairaanhoito tarkoittaa potilaiden hoitamista etäkontaktin välityksellä eli lääkäri tai sairaanhoitaja tai muu terveyden- ja sairaanhoidon ammattilainen sijaitsee fyysisesti kaukana potilaasta. Tällaisen etäkontaktin mahdollistavat nykyaikaiset kommunikaatioyhteydet ja hoitoa toteutetaan puhelun välityksellä, tekstiviestien perusteella, chat-yhteydellä, sähköpostitse tai erillisen videopuhelun välityksellä, mikäli molemmilla osapuolilla on tällaiseen tekninen valmius.

Etähoitamisen määrä on lisääntymässä rajusti
Olen hieman huolestuneena seurannut uutisia suomalaisen terveyden- ja sairaanhoidon
siirtymisestä yhä syvemmin etäpalvelutuotantoon. Tämä huolestuneisuus syntyy lähinnä siitä johtuen, että terveyden- ja sairaanhoidon fyysisiä käyntejä ei todellisuudessa voida korvata millään muulla suoritteella ja kun niin nyt kovin aktiivisesti halutaan tehdä, menetetään vääjämäättä jotakin. Tässä artikkelissa tarkastellaan asiaa eri puolilta.

Yle 27.2.2024: ”Hyvin suunniteltuna, osana hoitokokonaisuuksia, jopa puolet vastaanotoista saattaisi olla mahdollisesti sellaisia, että ne voisi hoitaa etänä, Torkki kuvaa etähoidon mahdollisuuksia perusterveydenhuollossa.” ”Pohjois-Karjala: arviolta puolet on etäkäyntejä Kainuu: kaikista terveysaseman potilaskontakteista 70–75 % etävastaanottoina. Varsinais-Suomi: noin 25 % kaikista käynneistä” (1)

Etäpalveluilla pyritään säästämään rahaa
Etäpalvelutuotantoon siirtymisessä pyritään tekemään säästöjä eli tehostamaan toimintaa. Rahan säästäminen on siis ensisijainen syy palvelutuotannon muuttamisessa etäpalvelutuotannoksi. Miten säästö sitten tapahtuu? Jos potilaaseen otetaan yhteyttä  vaikkapa puhelimitse ja hän vastaa, ei kontaktin aikana oteta kantaa mihinkään muuhun asiaan kuin esimerkiksi reseptin uusintaan jolloin suoritteen toteuttamiseen kuluva aika voi olla oleellisesti lyhyempi kuin vastaanotolla. Siten säästetään ammattilaisen aikaa. Samalla potilas säästää sivutuotteena matkakuluja ja toisaalta omaa aikaansa. Mutta vastaanottokäynnin yhteydessä mahdollisesti havaittava sairaus tai sairauden merkki jää tällaisessa etähoidossa kokonaan huomaamatta ja hoitamatta. Eli etäpalvelussa palvelurajapinta kapenee ja sillä on omat seurauksensa.

”– Meillä oli tavoitteena, että 70 prosenttia hoidetaan etänä. Se oli aika tiukka tavoite. Eli ainut, mitä ei heidän mielestään voinut hoitaa etänä, olivat avomurtumat, kertoo Järvenpäässä työskennellyt sairaanhoitaja.” (2)

Etäpalvelutuote ei koskaan vastaa vastaanottokäyntiä
Siten etäpalvelutuote on siis täysin erilainen tuote kuin terveyden- ja sairaanhoidon vastaanottokäynti eikä näitä kahta voidakaan verrata keskenään. Vastaanottokäynnin yhteydessä voidaan epäsuorasti arvioida moniakin erilaisia asioita kuten käyttäytymistä sosiaalisessa tilanteessa, kävelyä, vaatteiden pukemista, tasapainoa ja monia muita asioita, joiden arviointi esimerkiksi sähköpostin, chat-vastaanoton tai puhelun yhteydessä on vaikeaa ellei mahdotonta. Etäyhteydessä arviointi saattaa myös perustua yksinomaan ei-ammattilaisen eli potilaan itsensä tekemään tilannearvioon. Kun vastaanottokäynnin yhteydessä todetaan jotakin varsinaiseen ajanvaraukseen liittymätöntä hoidettavaa, esimerkiksi melanoomaepäily iholla, johtaa se tietysti puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta negatiivisiin seuraamuksiin eli lisähoitoihin, toimenpiteisiin ja muihin kustannuksia aiheuttaviin suoritteisiin kuten esimerkiksi laboratoriotutkimuksiin ja histologisiin tutkimuksiin. Toisaalta potilaan kannalta olisi suuri
onni, jos esimerkiksi melanooma todetaan ja hoidetaan ajoissa, jolloin hänen ennusteensa on mahdollisimman hyvä. Yksi asia, joka etähoidossa siis menetetään, ovat valppaan lääkärin tekemät vastaanottohavainnot.

Potilas-lääkärisuhde etähoidossa
Etähoito on aina etähoitoa. Jokainen kuka on elämässään tavannut toisen ihmisen ja kokenut tämän asiansa osaavaksi ja luotettavaksi, ymmärtää että ihmisen tapaamisella on aina oma merkityksensä. Erilaisissa lääketieteellisissä tutkimuksissa on todettukin potilas-lääkärisuhteella olevan merkitystä ja se saattaa vaikuttaa jopa sairauden hoitotuloksiin. Se mikä etähoidossa siis (lyhytnäköisesti) voitetaan ajankäytössä ja rahassa, menetetään samalla osaltaan potilas-lääkärisuhteesta. (3-6)

Tietosuojasta
Kun terveyden- ja sairaanhoidon palveluita tuotetaan etänä, on selvää, että tekninen kommunikaatioyhteys on edellytys kaikelle hoidolle. Tämä tekninen yhteys rakentuu kiinteän puhelinverkon, langattoman puhelinverkon tai kiinteän tai langattoman internet-yhteyden välityksellä. Aina kun tietoa siirretään muutoin kuin suoraan henkilöltä henkilölle, sisältyy tähän tiedon siirtämiseen vähäinen tietoturvariski. Etähoidon tietoturvariski on todennäköisesti hyvin pieni mutta on sanomattakin selvää, että etähoidon tietoturvallisuus ei ole yhtä hyvä kuin perinteisessä vastaanottotyössä.

Lääkärinä kehittyminen
Etäpalveluita tuottavaksi lääkäriksi soveltuisi teoriassa parhaiten henkilö, jolla on pitkä kliininen kokemus ja näkemys, koska etätapahtumassa palvelurajapinta on edellä kuvatusti kapea. Lääkärinä kehittyminen vaatii kuitenkin ison määrän potilaskontakteja, eikä suoraan koulusta pelkästään etälääkäriksi hakeutuvasta voi todellisuudessa tulla koskaan hyvää lääkäriä. Lukemaan oppii lukemalla, ja laskemaan oppii laskemalla. Hyväksi lääkäriksi voi oppia vain tekemällä kliinistä lääkärintyötä ilman mitään oikopolkuja ja silloinkin vasta vuosien ja vuosien harjoittelun jälkeen. Tällä alalla tapahtuu koko ajan kehittymistä erilaisissa hoidoissa ja toisaalta olisi tärkeää nähdä silmästä silmään hyvin monenlaisia erilaisia tapauksia jo uran alkuvaiheessa. Sillä tavoin lääkärintyössä kehitytään vähitellen yhä paremmaksi ja aktiivisesti työtä tekemällä kerätään se laaja kokemus- ja tapauspohja jonka perusteella lääkäri kasvaa ns. kokeneeksi lääkäriksi. Voisiko pelkillä etäkontakteilla kasvaa kokeneeksi lääkäriksi? Ei se ole mahdollista. Esimerkiksi etenkin päivystysasioissa niin tärkeät kirurgian erikoisalat ovat kaikki niin diagnoosiltaan kuin hoidoltaankin käsityöaloja, eikä kannata edes kuvitella hallitsevansa mitään niistä ilman vuosien kokemusta kliinisestä vastaanottotyöstä.

Mihin etälääketiede sitten voisi soveltua?
Etäkontaktilla voi mielestäni hoitaa tiettyjä pieniä asioita:
-hiljakkoin tutkitun ja tavatun, tutun potilaan aiempaan käyntiin liittyvä asia
-hyvin eriteltyyn lääkehoitoon liittyvään kysymykseen vastaaminen
-reseptin uusinta silloin kun potilas käy säännöllisissä kontrolleissa
-hiljakkoin tehdyn toimenpiteen varhainen jälkiseuranta ennen kliinistä jälkikontrollia
-kiputilanteen kontrolli kun varsinainen kivun syy on aiemmin selvitetty ja hoito aloitettu
-toimenpiteen jälkeinen varhainen tilannearviosoitto
-aloitetun lääkkeen lääkevasteen arviointi
-spontaanisti paranevan infektiosairauden hoito hyväkuntoisella potilaalla
-yms.

Etäkontakti voi siis toimia ihan hyvin lähinnä silloin kun potilas on tunnettu, häntä on juuri hiljakkoin hoidettu ja jos hän käy kliinisissä kontrolleissa esimerkiksi vuosikontrolleissa säännöllisesti ja hänen asiansa ja ongelmansa ovat pääsääntöisesti tiedossa. Mikäli etäkontakteilla pyritään korvaamaan esimerkiksi terveyskeskuksen tai erikoissairaanhoidon ensikäyntejä, jolloin pitäisi käsillä oleva ongelma juurta jaksain pääsääntöisesti selvittää, on täysin selvää että sitä touhua tulee kuvata sanalla puoskarointi. Etäkontaktin rooli tulisikin minusta olla aina tällaisia kliinisiä käyntejä avustava, mutta silloinkin siihen sisältyy nämä omat rajoitteensa, jotka ammattilaisen täytyy osata tunnistaa.

Jos suomalaisessa terveyden- ja sairaanhoitojärjestelmässä halutaan pitää ns. tienviittalääkäreitä, jotka vain ohjaavat potilaita oikeaan hoitopaikkaan ilman varsinaista ammattimaista hoitamista, etälääketiede voisi sopia sellaiseen toimintaan melko hyvinkin. Se on sitten ihan toinen keskustelu, miksi tällaisia tienviittalääkäreitä tulisi järjestelmässä pitää ja miten kustannustehokasta sellainen toiminta todellisuudessa on.

Tulevaisuudessa myös tekoälypohjaisia etäpalveluita?
On selvää, että myös etähoito tulee kehittymään entistä kustannustehokkaampaan suuntaan. Yksi todennäköinen kehityssuunta on se, että tietokoneohjelmaa opetetaan alkeelliseksi lääkäriksi. Se voisi vaikka empaattisilla kommenteillaan tukea masentunutta taikka arvuutella onko joku oire sellainen, että sen vuoksi pitäisi hakeutua päivystykseen. Samanlaisia ”botteja” on jo käytössä monien muiden alojen yritysten nettipalveluissa. Mikäli ihminen ja siten terveyden- ja sairaanhoito olisikin niin yksinkertaista ja yksiulotteista, tällä voisi edes teoriassa olla jonkinlaisia menestymisen mahdollisuuksia. Kun kerran me ja sairautemme olemme aika-avaruudessa muuttuva biopsykososiaalinen kokonaisuus ja kun terveyden- ja sairaanhoitoon liittyy yhtenä inhimillisenä tekijänä myös juridinen vastuu, ei tekoälypohjainen botti voi todellisuudessa olla mitään muuta kuin puoskarointia.

Yhteenveto
Terveyden- ja sairaanhoidon etälääketieteen palvelut lisääntyvät. Kun näin tapahtuu ammattilaisen tekemät vastaanottohavainnot vähenevät, potilas-lääkärisuhde heikkenee, tietosuojariski kasvaa ja nuorten lääkärien kliininen kokemus karttuu hitaammin. On jossakin määrin harhaista ajatella että etähoidolla voitaisiin ikinä korvata terveyden- ja sairaanhoidon perustuotetta eli huolellista lääkärin vastaanottokäyntiä. Tulevaisuudessa todennäköisesti joiltakin osin tullaan käyttämään myös tekoälypohjaisia palveluita, joissa potilaat saavat keskustella tietokoneohjelman kanssa oireistaan.

Kirjallisuutta:

1.Yle 27.2.2024: Jopa kolme neljäsosaa potilaista hoidetaan etänä – katso tästä, miten isoja alueiden väliset erot ovat.
https://yle.fi/a/74-20076644

2.Yle MOT 23.2.2024: Terveyskeskusten lääkäreitä ja hoitajia irtisanoutunut ympäri Suomen – konsulttiyhtiö painosti etähoitoon.
https://yle.fi/a/74-20075962

3. Fallon E. Chipidza, BA, Rachel S. Wallwork, BA, and Theodore A. Stern, MD: Impact of the Doctor-Patient Relationship; Prim Care Companion CNS Disord. 2015
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4732308/

4. Theodore A. Stern, Gregory L. Fricchione, Ned H. Cassem, Michael Jellinek, and Jerrold F. Rosenbaum: Massachusetts General Hospital Handbook of General Hospital Psychiatry (Sixth Edition), Chapter 3: Doctor-Doctor-Patient Relationship.  https://www.sciencedirect.com/book/9781437719277/massachusetts-general-hospital-handbook-of-general-hospital-psychiatry

5. Takehiko Kawaguchi, Angelo Karaboyas, Bruce M. Robinson, Yun Li, Shunichi Fukuhara, Brian A. Bieber, Hugh C. Rayner, Vittorio E. Andreucci, Ronald L. Pisoni, Friedrich K. Port, Hal Morgenstern, Tadao Akizawa and Rajiv Saran: Associations of Frequency and Duration of Patient-Doctor Contact in Hemodialysis Facilities with Mortality
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3752943/

6. https://en.wikipedia.org/wiki/Doctor–patient_relationship

Tietosuojasta terveyden- ja sairaanhoidossa

Johdanto
Terveyden- ja sairaanhoidon toimintayksiköissä tapahtuu jatkuvasti erilaisia tietomurtoja. Niitä tapahtuu nykyään niin paljon ja ne koskettavat jo niin suurta määrää ihmisiä, että yksittäinen potilas ei oikeastaan koskaan voi kokea olevansa niiltä täysin turvassa. Tulen tässä artikkelissa avaamaan melko hirveän näkymän näiden tietosuojamurtajien toimintatapoihin ja tavoitteisiin.

Tietomurtojen eri tasot
Jaan seuraavassa tietojen väärin käyttämisen kolmeen eri tasoon: yksilötason tietomurtoihin, ammattilaistason tietomurtoihin ja lopulta myös institutionaalisen tason tietomurtoihin. Institutionaalisella tasolla toimijoita on sekä sisäisiä että ulkoisia. On selvää että näistä kaikki toimivat täysin erilaisilla menetelmillä, osaamisella ja niillä on kaikilla erilaiset motiivit ja tavoitteet.

Yksilötason tietomurrot
Pienimmät tietomurrot ovat yksilökeskeisiä. Esimerkiksi sairaalassa työskentelevä henkilö avaa naapurinsa tietokansion ilman muuta syytä kuin uteliaisuutensa ja tekee näin ollen pienimuotoisen tietosuojarikkomuksen. Osa suomalaisesta terveyden- ja sairaanhoidon henkilökunnasta ammattinimikkeistä riippumatta on siis niin sivistymätöntä että käyttää tilaisuutta hyväkseen potilaan tietosuojasta välittämättä. Nämä yksilötason tietosuojarikkomukset koskettavat tyypillisesti yksittäisiä potilastietoja ja pitkään jatkuessaan lukumäärä voi nousta tyypillisesti kymmeniin tai satoihin.

Yksilötason tietomurroissa motiivina on ilmeisesti uteliaisuus ja joissakin tapauksissa saadun tiedon hyväksikäyttö itsekeskeisellä tavalla. Tiedossani ei ole sellaista tapausta jossa henkilöä olisi pyritty kiristämään rahallisesti tai muulla tavalla yksilötason tietomurron tietojen perusteella, mutta toki tällainenkin voi olla mahdollista. Joka tapauksessa tyypillinen tietomurtaja on terveyden- ja sairaanhoidon järjestelmiä työssään käyttävä henkilö, jolla on päivittäin hyvin helppo pääsy tietokantaan. Tällöin raja oikean ja väärän välillä ilmeisesti hämärtyy joidenkin yksilöiden kohdalla.

Näistä tietomurroista on uutisoitu jatkuvasti suomalaisessa mediassa ja on täysin selvää, että nämä uutiskynnyksen ylittäneet ovat vain jäävuoren huippuja ongelmassa, joka tuntuu olevan terveyden- ja sairaanhoidon ikuinen riesa. Tämäntyyppinen toiminta jatkuu myös tulevaisuudessa koska kaikkien terveyden- ja sairaanhoidon työntekijöiden valvominen ei ole käytännössä mahdollista.

Rangaistuksia näissä tapauksissa on tullut lehtitietojen mukaan lähinnä pienten sakkojen muodossa. Mikäli rangaistuksia kovennettaisiin olennaisesti, voi olla että tällainen tietojen urkkimisen kulttuuri saataisiin paremmin kuriin. Toki täytyy huomioida myös vahinkojen tapahtuminen eli joskus järjestelmään kirjautuessa voi lyödä henkilötunnuksen väärin tai jotakin muuta sellaista, jolloin kyseessä ei ole väärinkäytös. Mielestäni jokaisen kenen tietoja on tahallisesti ja väärin perustein tutkittu, tulisi olla oikeutettu myös rahallisiin korvauksiin. Lisäksi kouluttamalla henkilökuntaa säännöllisesti saatettaisiin saada tällaisia yksilötason tietovuotoja kuriin.

Esimerkkejä tällaisista yksilötason tietomurroista on hyvin runsaasti.

Ilta-Sanomat 18.5.2009: ”HUSin potilastietoja on selattu pelkkää uteliaisuutta”

Turun Sanomat 15.8.2015: ”Työntekijän epäillään katsoneen luvatta yli 500 potilaan tietoja”

Tehy-lehti 14.10.2015: ”Työnantaja urkki potilastietoja”

Talouselämä 14.11.2016: ”Helsingin kaupungin potilastietojärjestelmä Pegasoksesta voi urkkia potilastietoja ilman että siitä jää jälkiä”

MTV 9.5.2018: ”Sairaalan työntekijä katseli salaa 150 potilaan tietoja”

Kalvea 6.7.2018: ”Kainuun keskussairaalassa rikosepäily – syyttäjän mukaan epäilty katsoi luvatta yli 250 ihmisen tietoja”

Yle 29.11.2018: ”Työntekijä katsoi luvatta lukuisia potilastietoja”

Satakunnan Kansa 15.10.2019: ”Anoppi urkki miniänsä potilastietoja vuosien ajan Porissa”

Iltalehti 11.2.2020: ”Utelias sairaanhoitaja luki luvatta naapurinsa intiimit terveystiedot”

Iltalehti 17.2.2020: ”Helenan poika kuoli traagisesti – järkyttävä totuus urkkivista hoitajista paljastui vieraiden ihmisten puheista ”Siellä on tongittu ja paljon””

MTV 15.4.2021: ”Sairaanhoitaja urkki kollegansa potilastietoja lähes 1½ vuotta Kuopiossa – tuomittiin sakkoihin ja tonnien korvauksiin”

Keskisuomalainen 15.12.2021: ”Työntekijä katsoi luvatta 220 terveyspalvelun asiakkaan tietoja”

Ilta-Sanomat 27.10.2022: ”Työntekijän epäillään käsitelleen luvatta 200 potilaan tietoja Turun seudulla”

Ammattilaistason tietomurrot
Ammattilaistasolla tietomurto tapahtuu suunnitelmallisemmin ja sen uhriksi joutuu tyypillisesti tuhansia tai kymmeniä tai satoja tuhansia potilastietoja, joissakin tapauksissa jopa miljoonien ihmisten tietoja. Murron toteuttajalla on sellaista informaatioteknologista osaamista, että hän pystyy murtautumaan tehokkaasti tietokantoihin ja saamaan suuria määriä dataa haltuunsa. Tyypillisesti pyritään saamaan koko tietokanta tai tietokannan osa haltuun, jolloin sieltä voidaan sitten tarvittaessa hakea myös yksittäisten, ehkäpä erityisen kiinnostavien yksilöiden tietoja. Ammattilaistason tietomurtojen motivaattorina on pääsääntöisesti taloudellinen hyöty. Tiedoillahan tyypillisesti voidaan kiristää joko terveyden- ja sairaanhoidon toimintayksikköä tai itse potilaita ja pakottaa heidät maksamaan siitä, että arkaluonteisia tietoja ei vuodeta esimerkiksi julkisuuteen.

Hyvänä esimerkkinä tällaisesta ammattilaistason tietomurrosta on Suomessa Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto vuosilta 2018-2019, joka tuli julkisuuteen 2020. Tietosuojarikoksen uhreja oli yhteensä yli 30 000. Tekijäksi julkistettiin 28.10.2022 suomalainen hakkeri. (lähde: Wikipedia) (1)

Pidän selvänä, että tämän tyyppisiä tietomurtoja tulee tapahtumaan myös tulevaisuudessa pienemmässä ja suuremmassa mittakaavassa eivätkä kaikki Suomessa aiemmin tapahtuneet murrot ole edes tulleet julkisuuteen.

Ammattilaistason tietomurtojen ehkäiseminen on mahdollista mutta inhimillisistäkin syistä voi tapahtua virheitä ja tietojenkalastelulle voi aina syntyä erilaisia mahdollisuuksia. Mielestäni tällaisista rikoksista tulisi lähtökohtaisesti antaa kovia rangaistuksia jotta kynnys lähteä terveyden- ja sairaanhoidon tietojen hakkerointiin olisi mahdollisimman korkealla.

Iltalehti 12.9.2022: ”Vastaamon tietomurto – kolmea epäillään törkeistä rikoksista”

Talouselämä 28.10.2022: ”Vastaamo-tietomurron epäilty on tunnettu teinihakkeri: usutti erikoisjoukot yhdysvaltalaisen perheen kotiin”

Institutionaalisen tason tiedonkeruu
Institutionaalinen tarkoittaa laajempaa, organisaatiotason tietojenkalastelua kaikilla mahdollisilla tavoilla ja tasoilla. Tällaista organisoitua tietosuojarikollisuutta voivat ylläpitää esimerkiksi valtiotason toimijat, vaikkapa tiedustelupalvelut ja toisaalta myös organisoitunut muu rikollisuus, joka myy saamiaan tietoja esimerkiksi tiedoista kiinnostuneille tiedustelupalveluille. Myös yksittäinen henkilö kenellä on pääsy tietokantoihin voi alkaa vakoilla taloudellista hyötyä tavoitellessaan jollekin ulkolaiselle organisaatiolle. Institutionaalisen tiedonkeruun pääasiallisena motivaattorina lähtökohtaisesti ei kuitenkaan ole raha vaan tietojen kerääminen ja hyödyntäminen operatiivisessa toiminnassa. Tässä laajassa tietojen keräämisessä haluan erottaa vielä alatyypit ulkoinen ja sisäinen, joissa ensinmainittu tarkoittaa siis ulkovaltojen tiedustelupalveluiden tietojenkalastelua ja sisäinen valtion omien sisäisten organisaatioiden tietojenkalastelua, joka voi tapahtua lain hyväksymällä tavalla.

Suurvaltojen tiedustelupalveluiden yleinen tiedonkeruu
Suurvaltojen tiedustelupalveluiden tiedonkeruussa on tyypillisesti kyse miljoonien tai jopa miljardien ihmisten tietojen laaja-alaisesta keräämisestä ja toiminta tyypillisesti jatkuu vuosia tai on pysyvä tietojenkeruutapa. Esimerkki tällaisesta laaja-alaisesta tietojen keräämisestä on esimerkiksi sähköposti- tai tekstiviestitietojen kerääminen maailmanlaajuisesti osana USA:n Kansallisen turvallisuusviranomaisen eli NSA:n (National Security Agency) toimintamallia. Osana tätä laajaa tiedonkeruuta kulkevat myös siinä sivussa myös terveyden- ja sairaanhoidon näissä kerätyissä medioissa liikkuvat tiedot, johtuen siitä että ihmiset kommunikoivat terveydenhuollon toimintayksiköihin tekstiviestien tai sähköpostien välityksellä tai sitten jopa sosiaalisen median kautta ajanvarauksia tehdessään. On sanomattakin selvää, että myös meidän suomalaisten tietoja on talletettuna tiedustelupalveluiden tiedonkeruun seurauksena.

The Guardian 16.1.2014: ”NSA collects millions of text messages daily in ´untargeted´global sweep”

NPR 17.6.2013: ”Snowden: NSA Collects ´Everything´ Including Content of Emails”

Ylläkuvatussa institutionaalisessa laaja-alaisessa tiedonkeruussa yksittäisen tavallisen potilaan tiedoista ei kukaan ole kuitenkaan kiinnostunut sillä tasolla kuin kuvatuissa yksilötason tai ammattitason tietomurroissa. Tiedot vain säilötään ja niihin voidaan toki palata myöhemmin, mikäli tämä yksilö tulee jotenkin mielenkiinnon kohteeksi esimerkiksi ollessaan yhteydessä seurattavaan henkilöön. Muutoin niistä ei ole todellisuudessa kukaan kiinnostunut, eikä tarvitse pelätä niiden väärinkäyttöä.

Julkisuudessa toistuvasti puitu NSA:n tietojenkeruu on siis Yhdysvaltojen tiedustelutoimintaa. On itsestään selvää, että myös muut valtiot harrastavat samanlaisella röyhkeydellä tietojenkeruuta mutta tässä katsauksessa en lähde vertailemaan eri valtioiden toimintaa keskenään.

Hiljakkoin USA:ssa tuomittiin lääkäripariskunta joka oli valmis luovuttamaan terveyden- ja sairaanhoidon arkistotietoja venäläiselle tiedustelupalvelulle. Heidät saatiin kiinni FBI:n suorittamassa operaatiossa ja lehtitietojen mukaan mitään tietoja ei päätynyt venäläisten käsiin. On järkyttävää että korkeimmin koulutetussakin henkilökunnassa eli lääkäreissä on ilmeisesti oman hyödyn tavoittelussaan näinkin pitkälle meneviä henkilöitä. Tämän esimerkin valossa on teoriassa mahdollista että myös suomalaiset lääkärit tai muu hoitohenkilökunta saattaa taloudellista hyötyä tavoitellessaan luovuttaa kiinnostavien henkilöiden terveystietoja jopa ulkovalloille.

The New York Times 29.9.2022: ”Army Doctor and Spouse Plotted to Give Russia Medical Records, U.S. says”

Onko jokin ulkomainen tiedusteluinstituutio kiinnostunut Kanta-arkistosta?
Varmasti on. Suomalaisessa terveyden- ja sairaanhoidossa luotu keskitetty Kanta-arkisto olisi erinomainen paikka kerätä tietoja mikäli jokin tiedustelupalvelu pääsisi murtautumaan siihen sisään. Murto voi tapahtua sisäpiiriläisen eli suomalaisen Kanta-arkiston datan kanssa toimivan henkilön luovuttaessa tietoja ansaintatarkoituksessa ulkomaiselle tiedustelupalvelulle tai sitten hakkeriorganisaation tietomurtona suoraan arkistoon.

Toistaiseksi tiedossani ei ole sellaista tapahtumaa, jossa Kanta-arkistoon olisi murtauduttu tai tietoja luovutettu suurissa määrin eteenpäin jollekin taholle. Pidän kuitenkin selvänä että niin tulee tapahtumaan ennemmin tai myöhemmin, ellei ole jo tapahtunut.

Reuters 5.6.2015: ”Medical data, cybercriminals´holy grail, now espionage target”

Sisäinen tietojen käyttö vääriin tarkoituksiin
Ja viimeisimpänä – mutta ei vähäisimpänä – haluan tuoda esille riskin josta puhutaan hyvin vähän ja silloinkin asiasta puhuvaa ihmistä usein pidetään paranoidisena eli vainoharhaisena. Terveyden- ja sairaanhoidon tietojahan voidaan teoriassa käyttää myös oman valtion tiedusteluelimissä poliittisista tai muista syistä potilasta vastaan ja näin on todistetusti myös tapahtunut.

Tästä on erinomaisena historiallisena esimerkkinä itäsaksalaisen Stasin kehittämä Zersetzung-ohjelma, jossa tyypillisenä tietolähteenä ennen operatiivisen toiminnan aloittamista olivat terveyden- ja sairaanhoidon tietoarkistot. Tarkoituksena oli siis sairaskertomuksista löytää ihmisen heikkoja kohtia ja hyödyntää niitä siten, että kohdehenkilöllä ei olisi enää voimia vallitsevan järjestelmän vastustamiseen tai vaikkapa maasta pakenemiseen. On järkyttävää todeta, että sairas sosialistinen järjestelmä käytti siis näitä hyvin luottamuksellisia tietoja omia kansalaisiaan vastaan ja toisaalta että terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstö niitä eteenpäin luovuttivat. (2) (3)

En yhtään epäile, etteikö jossakin päin maailmaa tänäkin päivänä näin toimittaisi. Uskon että suomalaisessa järjestelmässä näin ei säännönmukaisesti toimita mutta se ei takaa sitä, etteikö tällainen olisi mahdollista ja etteikö niin voitaisi toimia tulevaisuudessa. Siten kaikkien tietojen kerääminen yhteen koriin eli Kanta-arkistoon on käsitettävä yhdeksi suomalaisen terveyden- ja sairaanhoidon tietosuojariskeistä institutionaalisella tasolla. Ja tähän Kanta-palveluiden keskusarkistomalliin sisältyvä riski on niin sisäinen kuin ulkoinenkin.

Vakuutusyhtiöiden oikeudesta sairaskertomustietoihin
Suomalaisessa lainsäädännössä on mainittu vakuutusyhtiöiden oikeus saada sairaskertomustietoja ja niitä tietoja voidaan tilata lain suomalla oikeudella potilaan siitä tietämättä. Tällaista oikeutta vakuutusyhtiö käyttääkin muun muassa vakuutustapahtumien yhteydessä ja on selvää, että ei tämäkään aivan kitkatonta ole. Arkaluontoisten ja hyvin henkilökohtaisten tietojen siirtäminen paikasta toiseen kun tekee aina riskin tietojen väärinkäytölle. Lisäksi voidaan perustellusti kysyä miksi vakuutusyhtiölle ei riitä hoidon maksajan rooli ja mitä se loppujen lopuksi tavoittelee kaikkia yksityiskohtaisia tietoja kerätessään. On aina olemassa esimerkiksi sellainen riski, että näitä kerättyjä tietoja hyödynnetään vakuutusyhtiön muissa prosesseissa myöhemmin.

Vuonna 2021 Tietosuojavaltuutettu otti kantaa vakuutusyhtiölle tapahtuneen ylenmääräisen tietojenluovutuksen asiassa.  Tietosuojavaltuutettu velvoitti kannanotossaan rekisterinpitäjän ensisijaisesti luovuttamaan tiedot lausunnon muodossa vakuutusyhtiölle ja poistamaan tiedoista vakuutusoikeudellisen asian kannalta ylenmääräiset tiedot. Rekisterinpitäjälle voidaan määrätä myös suuri hallinnollinen seuraamusmaksu mikäli se rikkoo tietosuoja-asetusta. (4)

”Kun kyse on henkilötietojen käsittelyä koskevien periaatteiden rikkomisesta (yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artikla), hallinnollinen seuraamusmaksu voi olla enimmillään 20 000 000 euroa, tai jos kyseessä on yritys, neljä prosenttia sen edeltävän tilikauden vuotuisesta maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi.”

Seuraavaksi tullaan kuitenkin siihen jota sivusin jo ylempänä, eli vakuutusyhtiöllä on  samaan aikaan lainmukainen oikeus suoraan kerätä tietoja ilman mitään lausuntoprosessia. Alla on esimerkkinä kaksi lakia jossa tämä erityisoikeus mainitaan:

Työtapaturma- ja ammattitautilain 264 §: Tekninen käyttöyhteys
Vakuutuslaitoksella on sen lisäksi, mitä julkisuuslain 29 §:n 3 momentissa säädetään, oikeus avata tekninen käyttöyhteys: 1) lakisääteistä vakuutusta toimeenpanevalle yhteisölle tai laitokselle henkilörekisterinsä sellaisiin tietoihin, jotka sillä on tämän tai muun lain perusteella oikeus saada tehtäviensä toimeenpanoa varten; 2) 255 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuille viranomaisille ja toimielimille kohdassa tarkoitettujen tietojen antamista varten.

Tämän pykälän perusteella avatun teknisen käyttöyhteyden avulla saa hakea myös salassa pidettäviä tietoja ilman sen suostumusta, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty.

Liikennevakuutuslain 83 §: Tekninen käyttöyhteys
Vakuutusyhtiöllä on oikeus avata tekninen käyttöyhteys lakisääteistä vakuutusta toimeenpanevalle yhteisölle henkilörekisterinsä sellaisiin tietoihin, jotka mainitulla yhteisöllä on lain perusteella oikeus saada tehtäviensä toimeenpanoa varten.

Tämän pykälän perusteella avatun teknisen käyttöyhteyden avulla saa hakea myös salassa pidettäviä tietoja ilman sen suostumusta, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty.

Näin ollen vakuutusyhtiöllä on lain nojalla hyvin paljon oikeuksia ja rekisterinpitäjällä eli terveyden- ja sairaanhoidon palveluntuottajalla tietojen luovuttamiseen liittyviä laajoja velvollisuuksia, joista sen tulisikin olla hyvin tietoinen. Tuota valtavaa 20 miljoonan euron uhkasakkoa unohtamatta. Vakuutetulta ei taas tarvitse edes kysyä mitään. On selvää että vakuutusyhtiö on ollut vaikuttamassa lain sisältöön ja sitäkin selvempää että se käyttää tätä tiedonkeruuoikeuttaan aktiivisesti.

Kaikki tällainen institutionaalisen tason valtionrajojen sisäinen tietojenluovutus tapahtuu siis potilaan selän takana lakisääteisesti. Pidän todennäköisenä että myös Suomessa toimivilla erilaisilla turvallisuusviranomaisilla on halutessaan suora pääsy Kanta-arkistoon, mutta sellaisesta ei tietääkseni julkisuudessa ole puhuttu mitään.

The Guardian 26.1.2020: ”Australian government secretly releasing sensitive medical records to police”

Mielestäni potilaan tulisikin aina ja kaikissa tapauksissa olla tietoinen minkä tahansa terveyden- ja sairaanhoidon tietojen luovutuksesta ja paras tapa tietojen luovutuksessa olisikin minusta se, että tiedot luovutetaan potilaalle joka sitten puolestaan luovuttaa ne vakuutusyhtiölle tai tehdään kyseessä olevasta asiasta erillinen lääkärinlausunto potilaalle, joka luovuttaa sen vakuutusyhtiölle. Tällöin ei toimita asianosaisen selän takana, eikä institutionaalinen tietojenkeruu kohdistu yksilön kannalta arkaluonteisiin tietoihin, ellei hän itse niitä halua luovuttaa.

Tietosuojatilastoja maailmalta
USA:ssa julkaistun artikkelin (HIPAA Journal: Healthcare Data Breach Statistics) (5) mukaan siellä on viimeisten 15 vuoden aikana tapahtunut tuhansia tietosuojarikkomuksia ja ne ovat koskettaneet kymmenien miljoonien ihmisten terveystietoja. Tämä on siis hyvin laaja-alainen ongelma maailmalla ja koskettaa väkisinkin myös meitä suomalaisia. Huomionarvoisaa on se, että kansalaisen terveyden- ja sairaanhoidon data on arvotettu rahallisesti hyvin korkealle. Ja tämä näkyy tietysti lisääntyneinä tietomurtoyrityksinä ja tietomurtoina.

Terveyden- ja sairaanhoidon tietosuojamurtojen määrä onkin lisääntynyt USA:ssa nopeaa vauhtia ja esimerkiksi viime vuonna 2021 oli tämän julkaisun mukaan tehty 714 sellaista tietomurtoa joissa kohteena oli yli 500 potilaan tiedot. Hakkeritietomurtoja oli 528. (5)

HIPAA Journal: ”Hacking / IT incidents” (5)

Suurin tietomurto tehtiin vuonna 2015 ja silloin olivat kyseessä yli 78 miljoonan ihmisen terveystiedot. Kymmenen suurinta tietomurtoa vuosina 2009-2022 koskettivat yhteensä noin 150 miljoonan ihmisen terveystietoja. On sanomattakin selvää että terveyden- ja sairaanhoitojärjestelmä on epäonnistunut tietojen suojaamisessa kun lukemat ovat tällaisia.

HIPAA Journal: ”Largest health care data breaches 2009-2022” (5)

”Minulla ei ole mitään salattavaa”
Moni voi ihmetellä miksi joku taho olisi kiinnostunut yksilön terveystiedoista ylipäätään, tavallisella ihmisellä kun ei oikeastaan ole mitään salattavaa. On kuitenkin selvää että esimerkiksi valtionpäämiesten tai vaikkapa sotilasjohtajien sairashistoria tai muu henkilökohtainen tieto saattaa olla sellaista jolla heitä voidaan arvioida tai manipuloida. Siten on äärimmäisen tärkeää pystyä pitämään ne salaisina ja luottamuksellisina. Yhtä lailla tavallisen ihmisen henkilökohtaiset asiat ovat ja niiden pitää olla henkilökohtaisia, eikä niiden vuotamisen merkitystä pidä aliarvioida.

Potilas-lääkäri-suhde on hyvin henkilökohtainen ja aina 100% luottamuksellinen, eli useinkin on tilanteita joissa potilas kertoo historiastaan sellaisia asioita, joita ei ehkä kertoisi kenellekään muulle. On hälyttävää jos tätä luottamuksellista suhdetta horjuttaa luottamuspula yleiseen tietosuojaan. Lääkärien ja sairaanhoitajien tekemät sairaskertomusmerkinnät ovat usein hyvin yksityiskohtaisia ja kuvailevat hyvin tarkkaan senhetkisen tilanteen ja mukana on usein hyvin henkilökohtaisia tietoja. Näistä tiedoista kokoamalla voi maalata hyvin tarkan kuvan kohdehenkilöstä ja ymmärtää miten hän ajattelee tai sieltä voi paljastua erilaisia pakko-oireita, alkoholismi tai arkaluonteisia tietoja tai diagnooseja tai yksilöllisiä fyysisiä tuntomerkkejä. Etenkin psykologien ja psykiatrien merkinnät korostuvat henkilökohtaisuudessaan mutta myös muiden erikoisalojen ammattilaisten merkinnät ovat usein detaljoituja ja kokonaisvaltaisesti laadittuja. Näin ollen on aina olemassa riski tietojen väärinkäytöstä, mikäli ne päätyisivät jollekulle muulle kuin hoitavalle lääkärille. Edellä kuvattujen näkökohtien vuoksi meidän tulee aktiivisesti toimia korkean tietosuojan puolesta ja pyrkiä vastustamaan sellaisia lakeja, joiden perusteella tietojamme voidaan jakaa vaikkapa vakuutusyhtiöille ja tiedustelupalveluille ja niin edelleen ilman että itse olisimme edes sellaisesta tietoluovutuksesta tietoisia.

 

Yhteenveto
Tietosuoja terveyden- ja sairaanhoidossa koskettaa nykypäivänä jokaista ja jokaisen tulisikin olla tietoinen sen yleisimmistä riskeistä. Tietoturvallisuuden lisääminen vaatii paljon ajatus- ja jalkatyötä niin terveyden- ja sairaanhoidon organisaatioissa, julkishallinnossa kuin päättäjiltäkin. Tärkeintä olisi ymmärtää, että ilman tietosuojaa ei ole potilas-lääkärisuhteen luottamusta sellaisena kuin me sen parhaimmillaan käsitämme. Tietosuoja onkin erottamaton osa korkealaatuista terveyden- ja sairaanhoitoa.

We’re losing our way as a society. If we don’t stand up, if we don’t say what we think those rights should be, and if we don’t protect them, we will very soon find out that we do not have them.

Yhteisömme on ajautumassa harhaan. Jos emme nouse ylös ja jos emme sano, minkälaisia mielestämme näiden oikeuksien pitäisi olla ja jos emme suojele niitä, huomaamme hyvin pian, ettei meillä ole niitä.

Edward Snowden

 

Kirjallisuutta:

  1. https://fi.wikipedia.org/wiki/Vastaamon_tietomurto
  2. Klaus Behnke and Jürgen Fuchs, Eds. Zersetzung der Seele: Psychologie und Psychiatrie im Dienste der Stasi. Hamburg: Rotbuch Verlag, 1995. 347 pp. DM 24, 90 (paper) ISBN 3-88022-365-3.
  3. https://en.wikipedia.org/wiki/Zersetzung
  4. Tietosuojavaltuutetun päätös tietojen minimointia ja sisäänrakennettua ja oletusarvoista tietosuojaa koskevassa asiassa https://finlex.fi/fi/viranomaiset/tsv/2021/20210904

  5. https://www.hipaajournal.com/healthcare-data-breach-statistics/

Koronapandemiasta osa 2

Koronapandemia on kurittanut maailmaa viimeiset pari vuotta ja nyt todennäköisesti ollaankin näiden suurempien epidemia-aaltojen osalta tauti jo selätetty. Nyt on sopiva hetki vetää vähän yhteen miten vaarallisesta taudista on kyse, mitkä ikäryhmät vakavaan tautimuotoon sairastuvat ja minkälaista suojaa rokotteet antavat ja kuka niistä eniten hyötyy.

Koronaviruspandemian dataa
Pandemian edetessä kumuloituu arvokasta informaatiota koronaviruksesta ja sen epidemiologisista parametreista. Meillä alkaa siiis olla käsillä hyvinkin mielenkiintoista dataa ja isoissa aineistoissa.

16.10.2021 CDC raportoi USA:ssa olleen 44 801 768 tapausta ja 722 212 kuolemantapausta eli koronakuolleisuus USA:ssa on ollut kokonaisuutena luokkaa 1,61% (Lähde CDC). Suomessa tapauksia on ollut 149 897 ja koronakuolemia 1113 eli 0,74% (Lähde THL 15.10.2021).

Siten tässä vaiheessa voi jo todeta, että tämän koronapandemian kuolleisuus alittaa Suomessa selvästi kuolleisuuden USA:ssa. Mikä tähän on syynä? Varmasti tämä on  ollut monien tekijöiden summa. Esimerkiksi suhteellisen harva asutus, sosiaalisten kontaktien vähäinen määrä, miljoonakaupunkien puute ja epidemian pääaallon myöhäisempi sijoittuminen ovat olleet pääasialliset seikat ja toisaalta se että suomalainen 65-vuotias väestö osasi suojata itsensä epidemian alkuvaiheessa rokottamattomana hyvin. Toki pitää huomioida että suomalainen terveyden- ja sairaanhoito ja tehohoito ovat korkeatasoisia ja onnistuivat nekin todennäköisesti tehtävässään hyvin.

Ikäryhmäkohortit
Lähde: CDC 17.10.2021
Tapausten kokonaismäärä 36 603 123
Koronakuolemien kokonaismäärä 584 720
Kokonaiskoronakuolleisuus 1,59%

Ikäkohortteihin jaoteltuina koronatapaukset ja mortaliteetti kun koronatapausten kokonaismäärä on 36 603 123. Lähde: CDC.

0-4-vuotiaat: 880 259 tapausta 220 kuolemaa eli 0,025% kuolemanriski
5-11-vuotiaat: 1 861 769 tapausta 145 kuolemaa eli 0,0078% kuolemanriski
12-15-vuotiaat: 1 505 873 tapausta 166 kuolemaa eli 0,011% kuolemanriski
16-17-vuotiaat: 965 778 tapausta 149 kuolemaa eli 0,015% kuolemanriski
18-29-vuotiaat: 7 752 869 tapausta 3 813 kuolemaa eli 0,049% kuolemanriski
30-39-vuotiaat: 5 851 092 tapausta 9 025 kuolemaa eli 0,15% kuolemanriski
40-49-vuotiaat: 5 129 572 tapausta 21 065 kuolemaa eli 0,41% kuolemanriski
50-64-vuotiaat: 6 797 859 tapausta 96 991 kuolemaa eli 1,43% kuolemanriski
65-74 vuotiaat: 2 517 741 tapausta 127 638 kuolemaa eli 5,07% kuolemanriski
75-84-vuotiaat: 1 276 981 tapausta 155 418 kuolemaa eli 12,17% kuolemanriski
85- vuotiaat: 695 643 tapausta 170 021 kuolemaa eli 24,44% kuolemanriski

Edelläolevasta voidaan suoraan todeta, että kuoleman riski yli 65-vuotiailla on korkea. Yli 85-vuotiaista on siis kuollut jopa neljäsosa. Toisaalta lasten ja nuorten aikuisten (<30v) kuolleisuus on hyvin matala (alle 0,1%) ja 30-50-vuotiaidenkin vielä 0,1-0,5% haarukassa.

Koronarokotteitten tehosta
Haluan tuoda esille viisi pääkohtaa rokotuksista:

Koronarokotteiden tehosta (CDC)

1. Rokotteet vähentävät sairastumista sairaalahoitoa vaativaan koronavirusinfektioon 90-100%
2. Rokotteet vähentävät oireisen taudin kehittymistä 54-86%
3. Rokotteet vähentävät alfa-variantin aiheuttamaa tautia 65-92%, deltavariantin 36-80%
4. Rokotteet vähentävät immunosupressoiduilla potilailla vakavan koronavirusinfektion riskiä 72%-81%
5. Rokotteet eivät estä tautiin sairastumista, eli eivät tee ihmistä immuuniksi koronavirukselle. Rokotteet eivät siis myöskään estä taudin levittämistä. Rokotteiden vasta-ainevaste heikkenee ajan mukana vähitellen ja se on melko lyhytkestoinen useimpiin kauan käytössä olleisiin perusrokotusohjelman rokotuksiin verrattuna.

Koronarokotusten tehosta immuunipuutteisilla (CDC)

Koronarokotteiden tehosta eri virusvariantteihin (CDC)

Koronavirus muuntuu koko ajan. Deltavarianttiin rokotteiden teho on ollut selvästi heikompi kuin alfavarianttiin. On mahdollista että tulevaisuudessa kehittyy vielä jokin muu variantti, joka sitten voi aiheuttaa infektioryppäitä ja levitä koko maailmaan. Todennäköisesti rokote antaa jonkin verran suojaa myös tällaista varianttia vastaan.

(Lähde: CDC (1))

Rokotuksen jälkeiset suojaavat vasta-ainetasot
Vasta-ainetasoja on seurattu tutkimuksissa ja todettu seuraavanlaisia tuloksia:

ennen 1. rokotusta 1,25
ennen 2. rokotusta 1256
1vko 2. rokotuksen jälkeen 24 534
6vko 2. rokotuksen jälkeen 12 752
12vko 2. rokotuksen jälkeen 5226
6kk 2. rokotuksen jälkeen 1383

Näin ollen teoreettinen vasta-aineiden suoja on siis parhaimmillaan toisen rokotuksen jälkeen mutta heikkenee selvästi 3kk kohdalla toisesta rokotteesta ollen 6kk kohdalla toisesta rokotteesta samalla tasolla kuin yhden rokotuksen jälkeen. (2)

Tämä siis tehosta ja tehon kestosta, sitten haittavaikutuksiin.

Koronarokotteitten haittavaikutuksista
USA:ssa on 12.10.2021 mennessä annettu yli 403 miljoonaa rokoteannosta. Rokotteet ovat olleet turvallisia ja niitä on arvioitu kliinisissä tutkimuksissa joissa on ollut kymmeniä tuhansia osallistujia. (3)

Comirnaty (Pfizer) -koronarokotteen haittavaikutusprofiili valmisteyhteenvedosta.

J&J/Janssenin rokotteen jälkeen tuli tukoksia joihinkin verisuoniin, tätä sivuvaikutusta todettiin seitsemällä rokotetulla miljoonasta ikäkohortissa 18-49-vuotiaat. Eli 0,0007%:lla. Muissa ikäkohorteissa se oli vielä harvinaisempi. Tämän tultua esille Suomessa on käytetty lähinnä Pfizerin (Comirnaty) tai Modernan rokotetta (Spikevax). (3)

Pfizerin Comirnaty-rokotteeseen ja Spikevaxiin (Moderna) on liittynyt vähäinen sydänlihaksen tulehduksen riski. Kaivelin tätä rokotteisiin liittyvää myokardiitti / perikardiittiriskiä hieman tarkemmin. USA:n armeija raportoi 23 tapauksesta 2,8 miljoonan koronarokotteen jälkeen (4) Israelilaiset ovat raportoineet 1:3000 – 1:6000 riskistä etenkin 16-24 vuotiailla miehillä, 90% sydäntulehdustapauksista oli miehiä. (5) Euroopassa EMA (European Medicines Agency) mukaan sydäntulehduksen riski on ollut kaikkiaan 138 tapausta 177 miljoonaa rokotusta kohden Comirnatyyn liittyen ja 19 tapausta 20 miljoonaaa rokotusta kohden Spikevaxiin liittyen. Eli 0,000078% tai 0,000095%. (6)

Science 1 Jun 2021: The COVID-19 vaccine made by Pfizer and BioNTech appears to put young men at elevated risk of developing a heart muscle inflammation called myocarditis, researchers in Israel say. In a report submitted today to the Israeli Ministry of Health, they conclude that between one in 3000 and one in 6000 men ages 16 to 24 who received the vaccine developed the rare condition. But most cases were mild and resolved within a few weeks, which is typical for myocarditis. ”I can’t imagine it’s going to be anything that would cause medical people to say we shouldn’t vaccinate kids,” says Douglas Diekema, a pediatrician and bioethicist at Seattle Children’s Hospital.

Vaikuttaa siis siltä, että nuorilla miehillä, joilla immuunivaste rokotuksille on kaikkein voimakkain, kehittyy sydänlihastulehdus herkimmin. Mikäli riski nuorilla miehillä on niinkin korkea kuin yllämainittu israelilaisten julkaisema 1:3000 eli 0,03% se ylittää tässä ikäkohortissa koronavirusinfektioon liittyvän kuolemanriskin. Suurin osa sydänlihastulehduksista paranee spontaanisti mutta israelilaiset ovat raportoineet myös kahdesta kuolemaan johtaneesta tapauksesta. Siten tämä sivuvaikutus olisi ehdottomasti otettava huomioon rokotusstrategiassa. Näiden lukujen valossa näyttää kuitenkin siltä, että rokotteesta on enemmän hyötyä kuin haittaa ja sen vuoksi sitä yleisesti suositellaan myös nuorille aikuisille.

Näyttö tukee rokotteiden käyttämistä
Edellä oleva data tukee vahvasti rokotteiden käyttöä. Hyöty on kaikkein selkein riskiryhmäläisillä ja yli 65-vuotiailla. Näin ollen suosittelen vahvasti koronarokotusta kaikille riskiryhmäläisille ja kaikille yli 65-vuotiaille. Tehosterokotukset ovat näillä ryhmillä todennäköisesti tarpeen noin puolen vuoden välein, mutta vielä ei käsillä ole tarkkaa tietoa tehosterokotusten vasta-ainevasteista ja niiden kestosta. Terveillä lapsilla ja terveillä nuorilla aikuisilla koronavirusinfektion oirekuva on pääsääntöisesti lievä ja kuolleisuus on hyvin vähäinen. Nuorilla miehillä rokotteeseen liittyy vähäinen sydänlihastulehduksen riski. Näillä ryhmillä olisinkin hieman varovaisempi rokottamisinnon suhteen. Niin sanottu laumasuoja kyllä saavutetaan silläkin tavoin, että suuri osa näistä nuorista sairastaa joko lieväoireisen tai jopa oireettoman koronavirusinfektion ajan mittaan.

Pandemiasta yksilönvapauksiin
En oikein osaa enää olla huolissani koronapandemiasta. Meillähän on jo käytössämme tehokkaaksi todettu rokote joka vähentää sairaalahoitojen tarvetta ja vähentää selvästi kuolleisuutta. Me tunnemme itse viruksen, taudinkulun ja tiedämme eri ikäkohorttien riskit ja ominaispiirteet. On siten todennäköistä että pandemia painuu vähitellen marginaaliin mutta toivottavasti siitä opitaan mahdollisimman paljon tulevaisuutta ajatellen, sillä ei tämä varmasti ainoaksi pandemiaksi tällä vuosisadalla jää.

Pandemian sijaan olen hieman huolissani niistä ilmiöistä joita rokotekriittiset ja rokoteuskovaiset ovat saaneet viimeisen parin vuoden aikana aikaiseksi.

Koronarokotteet ovat jakaneet kansaa
Koronaan liittyvä keskustelu on Suomessa ollut jossakin määrin äärilaitojen pauhaamista alusta saakka: meillä on voimakkaan rokotekriittisiä henkilöitä ja toisaalta täytyy sanoa että myös sokeasti rokoteuskovaisiakin.

Rokotekriittisyys on mennyt joskus jopa paranoidisuuden puolelle, esimerkiksi uskotaan että rokote vaikuttaa hedelmällisyyteen tai aiheuttaa jotakin sellaista, jota ei kuitenkaan ole tullut vakuuttavasti esille valtavasta rokotemäärästä ja siitä kertyneestä kokemuksesta huolimatta. Rokotekriittisten kannattaisikin nyt käydä se lääketieteellinen tieto läpi jota on valtavasti saatavilla. Ne pelot joita rokotukseen on liittynyt, eivät ole realisoituneet ja skeptisinkin riskiryhmäläinen varmasti uskaltaa nyt rokotuksen ottaa. Todennäköisesti mitään haittoja ei rokotukseen liity ja todennäköisesti siitä saa suojan sairaalahoitoista koronavirusinfektiota vastaan. Toivoisin, että rokotekriittisimmätkin nämä johtopäätökset hyväksyisivät kiistattomina faktoina.

Rokoteuskovaisuus on yhtä lailla mielestäni mennyt usein liian pitkälle. Luullaan esimerkiksi että koronavirusepidemia loppuisi ikuisiksi ajoiksi kun kaikki vain ottaisivat rokotteen. Eihän siinä niin käy vaan virusta liikkuisi kyllä väestössä mutta se aiheuttaisi lievempiä taudinkuvia ja sairaalakuormitus olisi vähäisempää. Ja jos kehittyisi uusi variantti, johon olemassa olevilla rokotteilla ei saataisi tehoa, pitäisi kehittää uusi rokote. Eli ihan niin yksinkertaista tämä ei ole että yhtä piikkiä jakamalla asia olisi kokonaan ja ikusiksi ajoiksi hoidettu.

Minusta suomalaiset ovat hakeneet koronarokotteita yllättävänkin hyvin. 13.10.2021 mennessä ensimmäisen rokoteannoksen on ottanut 85% kohdeväestöstä (eli 12 vuotta täyttäneistä ja vanhemmista) ja 74% on saanut kaksi rokoteannosta. (Lähde: THL)
Tosiasiassa ne ketkä eivät nyt rokotteita hae, altistavat itsensä koronainfektiolle ja saavat sen sairastettuaan siten luonnollista vasta-ainesuojaa. Kun alle 12-vuotiaita ei edes haluta Suomessa rokottaa (ainakaan tiedossani ei ole sellaista kannanottoa toistaiseksi) heidän pääasiallinen suojavaikutuksensa koronavirusinfektiota vastaan syntyy sairastetusta taudista. Kuten ylempänä on todettu kuoleman riski tässä ikäkohortissa on erittäin pieni.

Rokoteuskovaisissakin on fanaatikkoja
Se mikä on huolestuttavaa rokoteuskovaisten keskuudessa, on fanatismi. Siis yksinkertaistetaan koronavirusepidemian maailma niin mustavalkoiseksi, että rokotteen ottaminen on ainoa tie onneen ja jos sitä ei joku ole ottanut, ollaan valmiita jopa vainoamaan sellaisia henkilöitä erilaisin tavoin.

Esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoidon henkilökunnan suusta on viime aikoina kuultu kärkeviä kannanottoja ja näissä on ollut havattaivissa jopa huolestuttaviakin, kansanryhmää syrjiviä piirteitä.

Lääkintöneuvos Heikki Pälve julkaisi Helsingin Sanomissa mielipidekirjoituksen 10.10.2021 ja totesi siinä muun muassa seuraavaa: ”Kun yhteiskunta tarjoaa maksuttoman ja turvallisen rokotuksen, siitä kieltäytymiseen pitäisi voida liittää myös vastuu seurauksista. Voisimmeko sopia, että määrätyistä rokotuksista kieltäytyminen periaatteellisin syin johtaa osittaiseen tai jopa täydelliseen korvausvastuuseen tämän sairauden hoidossa ja oheiskuluissa? Tämä koskisi esimerkiksi sairauslomakorvausta.”

Lähestymme tässä siis todella merkillistä tilannetta, jossa kansalaisen itsemääräämisoikeus tallotaan ja yhteisömme hyvinvointivaltioperiaate vaarantuu. Tällaisten kannanottojen lisääntyessä emme voi muuta kuin kysyä muutamia kysymyksiä. Haluaako Suomi olla länsimainen, demokraattinen, laajoja yksilönvapauksia kunnioittava hyvinvointiyhteiskunta? Jätämmekö auttamatta niitä kenellä ei ole tällaisessa tilanteessa varaa erikoissairaanhoitoon, esimerkiksi tehohoitoon? Jos tällaiseen sanktiointiin mennään, minusta otetaan vaarallinen askel kohti autoritääristä, jopa fasistista yhteiskuntajärjestelmää.

Lääkintöneuvos korjasikin 12.10. kannanottoaan kommentein ”Sanavalintani oli huono.” ja ”Ei siinä ollut tällaista ajatusta alkuunkaan.”

Lääkintöneuvos Pälve toteaa sanavalintansa olleen huono. (MTV 12.10.2021)

Minusta on hyvä että on erilaisia mielipiteitä ja niitä uskalletaan tuoda esille. Tämä mielipide ei vain ollut yksilönvapauksien eikä hyvinvointivaltion arvomaailman mukainen.

Rokoteuskovaisten fanaattinen toiminta jatkuu myös muilla tavoin. Esimerkiksi rokotekriittisiä on selvästi haluttu vaientaa erilaisin keinoin ja etenkin rokotekriittisiä lääkäreitä, joita on hyvin vähän. Lähes kaikki lääkärithän kannattavat rokottamista eikä heillä ole mitään ylenmääräisiä harhaluuloja sitä vastaan. Mutta Pelastetaan Suomen lapset- vetoomuksen allekirjoittaneet lääkärit on nostettu kaikille lääkäreille kotiin jaettavissa Mediuutisissa 15.10.2021 tikun nokkaan. Ilmeisesti tarkoituksena on luoda varoittava esimerkki lääkärikunnalle siitä miten voi käydä jos uskaltaa olla eri mieltä vaikka näinkin pienestä asiasta. Näitä lääkäreitä on 37 ja heistä suurin osa eläkkeellä tai eläkeiässä artikkelin mukaan. Artikkelissa jokainen lääkäri on nimeltä yksilöity ja heistä on kerätty yksilöityjä taustatietoja. Taustatiedoista pistävät silmään muun muassa  seuraavat huomiot: ”Juutalainen yhteiskoulu”, ”kaupunginvaltuutettu PS”, ”sai huhtikuussa potkut Euran Terveystalosta”, ”ammatinharjoittamisoikeutta rajoitettu”.

Etenkin lääkäreille kotiin kannettu Mediuutiset 15.10.2021 julkaisi ”mustan listan” lääkäreistä jotka eivät haluaisi että lapsia koronarokotetaan Suomessa. Lisäksi heistä on haettu yksityiskohtaisia taustatietoja muun muassa ”juutalainen yhteiskoulu”, ”sai potkut Terveystalosta”, ”ammatinharjoitusoikeutta rajoitettu”. Onko tämä enää asiallista ja huomioonottavaa journalismia?

Sanoisinko että tällainen uutisointi on lääketieteellisessä kontekstissaan täydellinen floppi, suoranainen journalismin häpeäpilkku. Siinähän tosiasiassa panetellaan tätä ryhmää, joka on vain käyttänyt perustuslaillista oikeuttaan ilmaista vakaumuksensa. Ja samalla tällainen lista toimii varoittavana esimerkkinä muille lääkäreille. Minkälainen viesti tässä oikein on haluttu antaa lääkärikunnalle? Minä ainakin luin tästä sellaisen piiloviestin, että lääkäri ei saa olla eri mieltä koronarokoteasiassa tai hän saa potkut työpaikaltaan, ja siinä porukassa joka tähän Pelastetaan Suomen lapset-vetoomukseen on nimensä laittanut kuuluu lähinnä juutalaisia ja perussuomalaisia ja ammatinharjoitusoikeudeltansa rajoitettuja lääkäreitä. Mutta listaan kuuluu yllättäen myös yksi kliinisen mikrobiologian ylilääkäri joka saattaa olla viisaampi tässä lasten rokoteasiassa kuin moni muu.

Sananvapauden rajoja täytyy säännöllisesti koetella. Mutta onko tämä Mediuutisten

Mediuutiset 15.10.2021. Artikkelin toisessa osassa lääkäreiden asennetta kuvataan vainoharhaiseksi ja väläytetään jopa ”tällaista tekevien lääkäreiden heittämistä ulos Lääkäriliitosta”.

artikkeli kiihottamista kansanryhmää vastaan? Kiihottaminen kansanryhmää vastaanhan on laissa määritelty seuraavasti: ”Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin
yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.”

Ja vielä muutama ote Suomen perustuslaista:”Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.”

Lopuksi
Toivoisin rokoteuskovaisille enemmän suvaitsevaisuutta ja kunnioitusta rokotekriittisiä kansalaisia ja ihmisten henkilökohtaista vapautta kohtaan. Rokotekriittisille suosittelisin tutustumista valtavaan määrään tutkimusaineistoa jota on käytettävissä ja todistettujen faktojen hyväksymistä. Lääkärinä suosittelen vahvasti rokotusta etenkin kaikille riskiryhmäläisille ja kaikille yli 65-vuotiaille.

Kirjallisuutta:

  1. Science Brief: COVID-19 Vaccines and Vaccination https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/science/science-briefs/fully-vaccinated-people.html
  2. Paul Naaber, Liina Tserel, Kadri Kangro, Epp Sepp, Virge Jurjenson, Ainika Adamson,Liis Haljasmagi, Anna Pauliina Rumm, Regina Maruste, Jaanika Karner,Joachim M. Gerhold, Anu Planken,Mart Ustav, Kai Kisand, Part Peterson: Dynamics of antibody response to BNT162b2 vaccine after six months: a longitudinal prospective study; Lancet 2021
  3. https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/vaccines/safety/safety-of-vaccines.html
  4.  18. Montgomery J., Ryan M., Engler R., Hoffman D., McCleanathan B., Collins L., Loran D., Hrncir D.,Herring K., Platzer M., et al. Myocarditis following immunization with mRNA COVID-19 vaccine in members of the US military. JAMA Cardiol. 2021 doi: 10.1001/jamacardio.2021.2833.
  5. Israel reports link between rare cases of heart inflammation and COVID-19 vaccination in young men. Science 1 Jun 2021.
  6. https://www.ema.europa.eu/en/news/comirnaty-spikevax-possible-link-very-rare-cases-myocarditis-pericarditis
  7. Bibhuti B. Das, William B. Moskowitz, Mary B. Taylor and April Palmer: Myocarditis and Pericarditis Following mRNA COVID-19 Vaccination: What Do We Know So Far? Children (Basel). 2021 Jul; 8(7): 607.Published online 2021 Jul 18. doi: 10.3390/children8070607