Etäsairaanhoito tarkoittaa potilaiden hoitamista etäkontaktin välityksellä eli lääkäri tai sairaanhoitaja tai muu terveyden- ja sairaanhoidon ammattilainen sijaitsee fyysisesti kaukana potilaasta. Tällaisen etäkontaktin mahdollistavat nykyaikaiset kommunikaatioyhteydet ja hoitoa toteutetaan puhelun välityksellä, tekstiviestien perusteella, chat-yhteydellä, sähköpostitse tai erillisen videopuhelun välityksellä, mikäli molemmilla osapuolilla on tällaiseen tekninen valmius.

Etähoitamisen määrä on lisääntymässä rajusti
Olen hieman huolestuneena seurannut uutisia suomalaisen terveyden- ja sairaanhoidon
siirtymisestä yhä syvemmin etäpalvelutuotantoon. Tämä huolestuneisuus syntyy lähinnä siitä johtuen, että terveyden- ja sairaanhoidon fyysisiä käyntejä ei todellisuudessa voida korvata millään muulla suoritteella ja kun niin nyt kovin aktiivisesti halutaan tehdä, menetetään vääjämäättä jotakin. Tässä artikkelissa tarkastellaan asiaa eri puolilta.

Yle 27.2.2024: ”Hyvin suunniteltuna, osana hoitokokonaisuuksia, jopa puolet vastaanotoista saattaisi olla mahdollisesti sellaisia, että ne voisi hoitaa etänä, Torkki kuvaa etähoidon mahdollisuuksia perusterveydenhuollossa.” ”Pohjois-Karjala: arviolta puolet on etäkäyntejä Kainuu: kaikista terveysaseman potilaskontakteista 70–75 % etävastaanottoina. Varsinais-Suomi: noin 25 % kaikista käynneistä” (1)

Etäpalveluilla pyritään säästämään rahaa
Etäpalvelutuotantoon siirtymisessä pyritään tekemään säästöjä eli tehostamaan toimintaa. Rahan säästäminen on siis ensisijainen syy palvelutuotannon muuttamisessa etäpalvelutuotannoksi. Miten säästö sitten tapahtuu? Jos potilaaseen otetaan yhteyttä  vaikkapa puhelimitse ja hän vastaa, ei kontaktin aikana oteta kantaa mihinkään muuhun asiaan kuin esimerkiksi reseptin uusintaan jolloin suoritteen toteuttamiseen kuluva aika voi olla oleellisesti lyhyempi kuin vastaanotolla. Siten säästetään ammattilaisen aikaa. Samalla potilas säästää sivutuotteena matkakuluja ja toisaalta omaa aikaansa. Mutta vastaanottokäynnin yhteydessä mahdollisesti havaittava sairaus tai sairauden merkki jää tällaisessa etähoidossa kokonaan huomaamatta ja hoitamatta. Eli etäpalvelussa palvelurajapinta kapenee ja sillä on omat seurauksensa.

”– Meillä oli tavoitteena, että 70 prosenttia hoidetaan etänä. Se oli aika tiukka tavoite. Eli ainut, mitä ei heidän mielestään voinut hoitaa etänä, olivat avomurtumat, kertoo Järvenpäässä työskennellyt sairaanhoitaja.” (2)

Etäpalvelutuote ei koskaan vastaa vastaanottokäyntiä
Siten etäpalvelutuote on siis täysin erilainen tuote kuin terveyden- ja sairaanhoidon vastaanottokäynti eikä näitä kahta voidakaan verrata keskenään. Vastaanottokäynnin yhteydessä voidaan epäsuorasti arvioida moniakin erilaisia asioita kuten käyttäytymistä sosiaalisessa tilanteessa, kävelyä, vaatteiden pukemista, tasapainoa ja monia muita asioita, joiden arviointi esimerkiksi sähköpostin, chat-vastaanoton tai puhelun yhteydessä on vaikeaa ellei mahdotonta. Etäyhteydessä arviointi saattaa myös perustua yksinomaan ei-ammattilaisen eli potilaan itsensä tekemään tilannearvioon. Kun vastaanottokäynnin yhteydessä todetaan jotakin varsinaiseen ajanvaraukseen liittymätöntä hoidettavaa, esimerkiksi melanoomaepäily iholla, johtaa se tietysti puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta negatiivisiin seuraamuksiin eli lisähoitoihin, toimenpiteisiin ja muihin kustannuksia aiheuttaviin suoritteisiin kuten esimerkiksi laboratoriotutkimuksiin ja histologisiin tutkimuksiin. Toisaalta potilaan kannalta olisi suuri
onni, jos esimerkiksi melanooma todetaan ja hoidetaan ajoissa, jolloin hänen ennusteensa on mahdollisimman hyvä. Yksi asia, joka etähoidossa siis menetetään, ovat valppaan lääkärin tekemät vastaanottohavainnot.

Potilas-lääkärisuhde etähoidossa
Etähoito on aina etähoitoa. Jokainen kuka on elämässään tavannut toisen ihmisen ja kokenut tämän asiansa osaavaksi ja luotettavaksi, ymmärtää että ihmisen tapaamisella on aina oma merkityksensä. Erilaisissa lääketieteellisissä tutkimuksissa on todettukin potilas-lääkärisuhteella olevan merkitystä ja se saattaa vaikuttaa jopa sairauden hoitotuloksiin. Se mikä etähoidossa siis (lyhytnäköisesti) voitetaan ajankäytössä ja rahassa, menetetään samalla osaltaan potilas-lääkärisuhteesta. (3-6)

Tietosuojasta
Kun terveyden- ja sairaanhoidon palveluita tuotetaan etänä, on selvää, että tekninen kommunikaatioyhteys on edellytys kaikelle hoidolle. Tämä tekninen yhteys rakentuu kiinteän puhelinverkon, langattoman puhelinverkon tai kiinteän tai langattoman internet-yhteyden välityksellä. Aina kun tietoa siirretään muutoin kuin suoraan henkilöltä henkilölle, sisältyy tähän tiedon siirtämiseen vähäinen tietoturvariski. Etähoidon tietoturvariski on todennäköisesti hyvin pieni mutta on sanomattakin selvää, että etähoidon tietoturvallisuus ei ole yhtä hyvä kuin perinteisessä vastaanottotyössä.

Lääkärinä kehittyminen
Etäpalveluita tuottavaksi lääkäriksi soveltuisi teoriassa parhaiten henkilö, jolla on pitkä kliininen kokemus ja näkemys, koska etätapahtumassa palvelurajapinta on edellä kuvatusti kapea. Lääkärinä kehittyminen vaatii kuitenkin ison määrän potilaskontakteja, eikä suoraan koulusta pelkästään etälääkäriksi hakeutuvasta voi todellisuudessa tulla koskaan hyvää lääkäriä. Lukemaan oppii lukemalla, ja laskemaan oppii laskemalla. Hyväksi lääkäriksi voi oppia vain tekemällä kliinistä lääkärintyötä ilman mitään oikopolkuja ja silloinkin vasta vuosien ja vuosien harjoittelun jälkeen. Tällä alalla tapahtuu koko ajan kehittymistä erilaisissa hoidoissa ja toisaalta olisi tärkeää nähdä silmästä silmään hyvin monenlaisia erilaisia tapauksia jo uran alkuvaiheessa. Sillä tavoin lääkärintyössä kehitytään vähitellen yhä paremmaksi ja aktiivisesti työtä tekemällä kerätään se laaja kokemus- ja tapauspohja jonka perusteella lääkäri kasvaa ns. kokeneeksi lääkäriksi. Voisiko pelkillä etäkontakteilla kasvaa kokeneeksi lääkäriksi? Ei se ole mahdollista. Esimerkiksi etenkin päivystysasioissa niin tärkeät kirurgian erikoisalat ovat kaikki niin diagnoosiltaan kuin hoidoltaankin käsityöaloja, eikä kannata edes kuvitella hallitsevansa mitään niistä ilman vuosien kokemusta kliinisestä vastaanottotyöstä.

Mihin etälääketiede sitten voisi soveltua?
Etäkontaktilla voi mielestäni hoitaa tiettyjä pieniä asioita:
-hiljakkoin tutkitun ja tavatun, tutun potilaan aiempaan käyntiin liittyvä asia
-hyvin eriteltyyn lääkehoitoon liittyvään kysymykseen vastaaminen
-reseptin uusinta silloin kun potilas käy säännöllisissä kontrolleissa
-hiljakkoin tehdyn toimenpiteen varhainen jälkiseuranta ennen kliinistä jälkikontrollia
-kiputilanteen kontrolli kun varsinainen kivun syy on aiemmin selvitetty ja hoito aloitettu
-toimenpiteen jälkeinen varhainen tilannearviosoitto
-aloitetun lääkkeen lääkevasteen arviointi
-spontaanisti paranevan infektiosairauden hoito hyväkuntoisella potilaalla
-yms.

Etäkontakti voi siis toimia ihan hyvin lähinnä silloin kun potilas on tunnettu, häntä on juuri hiljakkoin hoidettu ja jos hän käy kliinisissä kontrolleissa esimerkiksi vuosikontrolleissa säännöllisesti ja hänen asiansa ja ongelmansa ovat pääsääntöisesti tiedossa. Mikäli etäkontakteilla pyritään korvaamaan esimerkiksi terveyskeskuksen tai erikoissairaanhoidon ensikäyntejä, jolloin pitäisi käsillä oleva ongelma juurta jaksain pääsääntöisesti selvittää, on täysin selvää että sitä touhua tulee kuvata sanalla puoskarointi. Etäkontaktin rooli tulisikin minusta olla aina tällaisia kliinisiä käyntejä avustava, mutta silloinkin siihen sisältyy nämä omat rajoitteensa, jotka ammattilaisen täytyy osata tunnistaa.

Jos suomalaisessa terveyden- ja sairaanhoitojärjestelmässä halutaan pitää ns. tienviittalääkäreitä, jotka vain ohjaavat potilaita oikeaan hoitopaikkaan ilman varsinaista ammattimaista hoitamista, etälääketiede voisi sopia sellaiseen toimintaan melko hyvinkin. Se on sitten ihan toinen keskustelu, miksi tällaisia tienviittalääkäreitä tulisi järjestelmässä pitää ja miten kustannustehokasta sellainen toiminta todellisuudessa on.

Tulevaisuudessa myös tekoälypohjaisia etäpalveluita?
On selvää, että myös etähoito tulee kehittymään entistä kustannustehokkaampaan suuntaan. Yksi todennäköinen kehityssuunta on se, että tietokoneohjelmaa opetetaan alkeelliseksi lääkäriksi. Se voisi vaikka empaattisilla kommenteillaan tukea masentunutta taikka arvuutella onko joku oire sellainen, että sen vuoksi pitäisi hakeutua päivystykseen. Samanlaisia ”botteja” on jo käytössä monien muiden alojen yritysten nettipalveluissa. Mikäli ihminen ja siten terveyden- ja sairaanhoito olisikin niin yksinkertaista ja yksiulotteista, tällä voisi edes teoriassa olla jonkinlaisia menestymisen mahdollisuuksia. Kun kerran me ja sairautemme olemme aika-avaruudessa muuttuva biopsykososiaalinen kokonaisuus ja kun terveyden- ja sairaanhoitoon liittyy yhtenä inhimillisenä tekijänä myös juridinen vastuu, ei tekoälypohjainen botti voi todellisuudessa olla mitään muuta kuin puoskarointia.

Yhteenveto
Terveyden- ja sairaanhoidon etälääketieteen palvelut lisääntyvät. Kun näin tapahtuu ammattilaisen tekemät vastaanottohavainnot vähenevät, potilas-lääkärisuhde heikkenee, tietosuojariski kasvaa ja nuorten lääkärien kliininen kokemus karttuu hitaammin. On jossakin määrin harhaista ajatella että etähoidolla voitaisiin ikinä korvata terveyden- ja sairaanhoidon perustuotetta eli huolellista lääkärin vastaanottokäyntiä. Tulevaisuudessa todennäköisesti joiltakin osin tullaan käyttämään myös tekoälypohjaisia palveluita, joissa potilaat saavat keskustella tietokoneohjelman kanssa oireistaan.

Kirjallisuutta:

1.Yle 27.2.2024: Jopa kolme neljäsosaa potilaista hoidetaan etänä – katso tästä, miten isoja alueiden väliset erot ovat.
https://yle.fi/a/74-20076644

2.Yle MOT 23.2.2024: Terveyskeskusten lääkäreitä ja hoitajia irtisanoutunut ympäri Suomen – konsulttiyhtiö painosti etähoitoon.
https://yle.fi/a/74-20075962

3. Fallon E. Chipidza, BA, Rachel S. Wallwork, BA, and Theodore A. Stern, MD: Impact of the Doctor-Patient Relationship; Prim Care Companion CNS Disord. 2015
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4732308/

4. Theodore A. Stern, Gregory L. Fricchione, Ned H. Cassem, Michael Jellinek, and Jerrold F. Rosenbaum: Massachusetts General Hospital Handbook of General Hospital Psychiatry (Sixth Edition), Chapter 3: Doctor-Patient Relationship.  https://www.sciencedirect.com/book/9781437719277/massachusetts-general-hospital-handbook-of-general-hospital-psychiatry

5. Takehiko Kawaguchi, Angelo Karaboyas, Bruce M. Robinson, Yun Li, Shunichi Fukuhara, Brian A. Bieber, Hugh C. Rayner, Vittorio E. Andreucci, Ronald L. Pisoni, Friedrich K. Port, Hal Morgenstern, Tadao Akizawa and Rajiv Saran: Associations of Frequency and Duration of Patient-Doctor Contact in Hemodialysis Facilities with Mortality
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3752943/

6. https://en.wikipedia.org/wiki/Doctor–patient_relationship

Pitkään ja hartaasti valmistellusta sote-uudistuksesta äänestetään eduskunnassa ilmeisesti tämän vuoden loppuun mennessä. Muutoksen valmisteluthan on aloitettu jo ajat sitten, mutta lait ja päätökset vielä puuttuvat, siten tuleva äänestys on ilmeisimmin viimeinen todellinen vaikutusmahdollisuus. Tämän artikkelin tarkoituksena on analysoida sote-uudistusta kokonaisuutena ja tuoda heikko kriittinen ääneni kuuluville.

1. Sote-uudistuksen lähtökohdat eivät ole potilaslähtöiset

Sote-uudistuksen tärkein motivaattori on valtavan palvelumäärän ulkoistaminen yksityisille suurille terveyspalveluyrityksille (Terveystalo, Mehiläinen, Pihlajalinna ym). Väitän että siinä ei olla lainkaan kiinnostuttu potilaiden hoidon parantamisesta vaan kokonaisuutta ohjaavat ensisijaisesti miljardit eurot. Nämä miljardit halutaan näiden vakuutusyhtiöjohtoisten yritysten liikevaihtoon ja tavoitteena on tietysti pyrkiä leipomaan pulla niin, että siitä jää mahdollisimman suuri osa yritysten voitoksi. Osa näistä yrityksistä on lisäksi ulkomaalaisia, jolloin erilaiset verosuunnittelu- ja veronkiertoratkaisut on jo valmiiksi rakennettuina.

Mikäli lähtökohdat olisivat potilaslähtöiset, asiat olisi voitu ratkaista paljon helpommin tempuin jo ajat sitten, mutta niin ei ole haluttu tehdä. Potilasta ei ole haluttu nostaa keskiöön vaan keskiössä on vallan ja siten rahan käyttäminen. Resurssit olisi melko helposti saatu paremmin riittäviksi esimerkiksi toimintaa tehostamalla monin eri keinoin, vaikkapa koulutusmääriä edelleen lisäämällä, työaikajoustoin, palveluita priorisoimalla ja terveyden- ja sairaanhoidon korruptiosta aktiivisesti eroon pyrkimällä. Näin ei ole haluttu tehdä. On ollut helpompaa ostaa kuin korjata, houkuttelevampaa tuhlata kuin säästää ja järkeistää. Sote-uudistuksen lähtökohtana on julkisen rahan ja vallan käyttö, eikä potilaan aseman tai potilaan kokeman hoidon parantaminen.

2. Sote-uudistuksen valmistelutyön yhteydessä mainostettu kustannussäästö ei tule toteutumaan

On jotakuinkin selvää, että käytetyn auton huoltaminen on halvempaa kuin uuden ostaminen. Kun uudella autolla ajaa liikkeestä ulos, sen hinta putoaa 10% kynnyksellä. Samalla tavalla käy sote-uudistuksessa. Todennäköisesti tuo samainen 10% tai sen suuntaista tulee olemaan vakuutusyhtiöjohtoisten sote-keskusten voittotavoite, sillä onhan selvää, ettei yksityinen terveyden- ja sairaanhoito toimi millään non-profit-periaatteella kuten julkinen terveyden- ja sairaanhoito toimii. Jos ajatellaan, että kokonaisulkoistus on 6 000 000 000 euroa, siitä tuo 10% on jo aika pitkä penni. Jos tuon summan käyttäisi palveluiden tuotantoon, saisi yhtä jos toista  aikaiseksi. Pelkästään tästä syystä on jo selvää, ettei uudistus tule säästämään yhtään mitään. Kun osa palveluntuottajista on vieläpä ulkolaisia, ei näistä voitoista jää edes yhteisöverohyötyjä suomalaiseen yhteiskuntaan.

Hallitus on eri vaiheissa puhunut 3 000 000 000 eli kolmen miljardin euron säästöistä yksityiseen terveyden- ja sairaanhoidon ketjuyrityksille ulkoistettaessa. On kuitenkin jäänyt täysin arvailujen varaan miten tähän päästään tilanteessa jossa paljon hoitoaikaa ja resursseja vaativien väestöryhmien, esimerkiksi vanhusten ja maahanmuuttajien määrä tulee kasvamaan. Ilmeisesti päättäjät haluavat toimia miellyttävien päiväunien ja kuvitelmien perusteella päätöksiä tehdessään.

Jo ajatuksena se, että ostamalla vuosittain 6 mrd eurolla palveluita säästetään samalla 3 mrd euroa vuodessa on suoraan sanottuna todella hassu. Jos säästöjä ehdottomasti halutaan, ne tehdään todennäköisemmin priorisoimalla ja tehostamalla toimintaa kuin ostamalla palveluita ulkolaisilta yrityksiltä.

”Mitään varmuutta ei ole siitä, että yhtiöittäminen ja siihen liittyvä valinnanvapaus johtaisivat kustannussäästöihin. Ruotsissa valinnanvapaus ”räjäytti” kustannukset.”
https://yle.fi/uutiset/3-8884639

”Pääministeri Juha Sipilän (kesk) markkinoima kolmen miljardin säästö sote-uudistuksella ei ole mahdollinen ilman, että terveydenhuollon palveluita leikataan. Näin arvioidaan virkavastuulla laadituissa taustaselvityksissä, jotka julkistettiin maanantaina. Muistiossa myös arvioidaan, että säästö on mahdollinen vasta vuonna 2029.”
https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/muistio-paljasti-karun-arvion-sipilan-markkinoimasta-3-miljardin-sote-saastosta/711776/

3. Sote-uudistus löyhkää vahvasti korruptoituneelta

Sote-uudistuksen valmisteluissa on viimeisten viiden vuoden ajalta jatkuvasti noussut julkisuuteen punaisia vaatteita. Näitä signaaleita olen seurannut huolestuneena ja kaikki näyttää etenevän jotakuinkin sillä tavalla kuin voi odottaakin: uudistus suorastaan löyhkää korruptoituneelta. Uudistuksessa käytetyt useat asiantuntijat ja valmistelijat ovat olleet jäävejä tehtäviinsä eli linkittyneitä tavalla tai toisella terveyden- ja sairaanhoidon yrityksiin tai vakuutusyhtiöihin jotka omistavat nuo ketjut. Näyttää myös siltä, että näitä sote-ihmisiä ministeritasolta lähtien on rekrytoitu innokkaasti Terveystaloon ja Mehiläiseen. Oletan, että julkisuudessa esillä olleet tapaukset ovat niin sanotusti jäävuoren huippu. Unohtavatko suomalaiset päättäjät rahan ja palvelusten edessä vastuunsa kansalle?

”Oppositiopuolue vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen puhui keskiviikkona eduskunnassa ”pörriäisistä”. Ennen Lauslahtea yksityisiin terveysalan yrityksiin on siirtynyt tunnetuista kokoomuslaisista sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty Terveystaloon sekä kansanedustaja Lasse Männistö ja ministeriavustaja Joonas Turunen Mehiläiseen. Kokoomuksen ja ylikansallisten terveysyritysten välillä on pyöröovi, josta sujahdetaan sujuvasta päättäjistä lobbareiksi”, Sarkkinen syytti eduskunnassa.”
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/pyoroovi-terveysyrityksiin-herattaa-jo-puheita-korruptiosta—kaksi-kokoomusedustajaa-sai-vapautuksen-eduskunnasta/vUpWfrRL

”Ja kun kun mietitään hetki sitä, että yksityisiä sote-palveluntarjoajia sinnikkäästi puolustaneen kokoomuksen merkittävä sote-poliitikko lähtee juuri sillä hetkellä, kun kokoomus on saamassa tahtonsa läpi, eli sote-uudistuksen myötä yksityisille sote-palvelutarjoajille merkittävästi lisää bisnestä, juuri yksityisen sote-palveluntarjoajan kovapalkkaiseksi johtajaksi, niin kyllähän se näyttää sote-rumalta.”
https://www.iltalehti.fi/uutiset/2016051221553895_uu.shtml

”Keskusta ja kokoomus riitelivat tästä raivoisasti vielä vuosi sitten. Mallin pelättiin vaarantavan julkiset päivystykset. Riita kilpistyi lokakuun 2017 kriisiviikonloppuun, jonka jälkeen Hannakaisa Heikkinen (kesk.) väitti, että kokoomuksen sote-vastuuministeri Paula Risikko otti neuvotteluissa puhelin kaiuttimella poliittista ohjausta vastaan terveysalan yrityksiltä, ”pörriäisiltä”.”
https://yle.fi/uutiset/3-10424790

”Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin Greco on käynyt läpi Suomen valmiudet torjua ja estää korruptiota. Grecon viimeisimmän tarkastuskierroksen tuloksena elin toteaa erikseen raportissaan, että meneillään olevassa sote-uudistuksessa piilee korruption taustalla usein olevia eturistiriitoja yksityisen ja julkisen toiminnan välillä. Elin näkee soteen liittyen riskejä muun muassa niin sanotun pyöröovi -ilmiön kautta. Ilmiössä julkisen ja yksityisen raja vastuineen hämärtyy, kun vastuussa olevat virkamiehet tai poliitikot liikkuvat esimerkiksi ministeriöiden ja lobbausfirmojen välillä. Tästä ovat varoittaneet myös rikosoikeuden asiantuntijat.”
https://yle.fi/uutiset/3-10135001

4. Sote-uudistuksessa aiotaan siirtää suuria summia veroina kerättyä rahaa ulkolaisille pääomasijoittajille

Sote-uudistuksessa tulee käymään siten, että osa voittorahoista siirtyy ulkolaisille pääomasijoittajille ja todennäköisesti ulkolaisten yritysten johto pyrkii minimoimaan verorasituksen eli siirtämään mahdollisimman suuren osa näitä voittoja pois Suomesta, koska muualla verotus on vähäisempi ja voitonjakoon liittyvät asiat yksinkertaisempia. Tällaisesta verosuunnittelusta tai veronkierrosta on näissä yrityksissä kokemusta ja osaamista jo aiemmilta vuosilta.

”Helsingin hallinto-oikeus katsoo yksityisen terveys- ja hoivapalveluyritys Mehiläisen kiertäneen veroja. Tämä ilmenee hallinto-oikeuden kesäkuussa antamasta päätöksestä.Oikeus ratkoi verottajan ja yhtiön välistä riitaa, koska Mehiläinen oli valittanut verottajan ja edelleen verotuksen oikaisulautakunnan tekemistä päätöksistä. Verottaja vaati muun muassa veronkiertopykälän perusteella Mehiläiseltä jälkiveroja vuosilta 2006-2011 . Mehiläisen tilinpäätöksen mukaan mätkyt viivästyskorkoineen nousivat viime vuoden lopulla yhteensä 13,3 miljoonaan euroon.”
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005137560.html

”Yksi sote-uudistukseen julkisuudessa liitetyistä peloista on, että ulkomaisessa omistuksessa olevat suuryritykset siirtävät verorahoista takomansa voitot ulkomaille verottajan ulottumattomiin.”
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005137560.html

5. Sote-uudistuksessa ”yksityistäminen” ja ”valinnanvapaus” ovat näennäisiä

Sote-uudistuksessa puhutaan innokkaasti vapaan ja markkinatalousyhteiskunnan termein yksityistämisestä ja valinnanvapaudesta. Kuitenkin samaan aikaan on selvää, ettei tämän uudistuksen jälkeen ihmisillä ole vapautta valita näitä palveluita suomalaisilta ammatinharjoittajilta vaan he valitsevat lähinnä oman terveyskeskuksen tai suurten terveyspalveluyritysten sote-keskusten väliltä jomman kumman. Todellista yksityistämistä tässä siis ei ole tapahtumassa eikä varsinaista valinnanvapautta. Tässä on kyse näennäismarkkinataloudellisesta kikkailusta, jota ohjaavat suuret rahat ja isokenkäiset miehet eivätkä potilaat.

6. Sote-uudistuksen seurauksena tulee tapahtumaan suomalaisen terveyden- ja sairaanhoidon rapautumista

Sote-uudistuksessa suomalainen terveyden- ja sairaanhoito tulee rapautumaan sen vuoksi, että ulkolaisomisteiset ketjuyritykset päästetään markkinalle eikä suoraan suljeta niitä pois ulkolaisuutensa vuoksi. Kun uudistusta joku vuosi sitten innokkaasti
valmisteltiin, olivat Terveystalo ja Mehiläinen molemmat ulkomaalaisomisteisia. Siitä huolimatta innostus palveluiden ostamiseen näiltä toimijoilta oli käsinkosketeltavaa, vaikka tosiasia on se, että suomalaisessa terveydenhuollossa meillä on kaikki osaaminen ja kaikki ne resurssit joita näiden palveluiden tuottamiseen tarvitaan. Emme siis tarvitse ulkomaalaisia pääomasijoittajia mihinkään, mutta näköjään suomalaiset päättäjät haluavat heidät ottaa mukaan, ja järjestää heille entistä vahvemman aseman suomalaisessa yhteiskunnassa. Uudistuksen seurauksena tapahtuu myös työntekijöiden ja resurssien siirtymistä asteittain ulkolaisomisteisiin yksiköihin.

Olen hiljakkoin kysynyt lääkäreiltä sosiaalisessa mediassa onko suomalaisuudella merkitystä ja sain 86 vastausta. Näistä kolme eli 3,5% ilmoitti, ettei ole väliä toimiiko ulkolaisen vai suomalaisen yrityksen palveluksessa kunhan palkka tulee ajallaan, 46 lääkäriä eli 53% ilmoitti, että mieluummin työskentelee suomalaisessa yrityksessä ja 37 eli 43% ilmoitti että sillä on suuri merkitys että yritys on suomalainen. Rivilääkäreistä tai heidän suomalaisuudestaan tämä terveyden- ja sairaanhoidon ulkolaistuminen siis ei ole kiinni, vaan päättäjistä.

Tämän kyselyn perusteella suomalaiset lääkärit arvostavat suomalaista ja suomalaisomisteista terveyden- ja sairaanhoitoa.

7. Sote-uudistuksen seurauksena potilaan asema entisestään heikkenee, koska vakuutusyhtiöt hallitsevat sote-keskuksia 

Melko vähän puhutaan siitä, että todellisuudessa esimerkiksi Mehiläisen, Terveystalon ja Pihlajalinnan taustalla vaikuttavat niiden osakkeita suurin määrin omistavat vakuutusyhtiöt. Tämä on potilaan aseman kannalta huono asia. Mikäli sote-uudistus tällaisena toteutuu, potilaan hoidon toteuttaa siis itseasiassa vakuutusyhtiö. Vakuutusyhtiö päättää myös potilasvahinkovakuutuksen korvauksista. Vakuutusyhtiö käsittelee myös valitukset ja kiista-asiat. Vakuutusyhtiöiden rooli on nousemassa niin laajaksi, että se muistuttaa julkisen vallan käyttöä. Tämä on potilaan aseman kannalta negatiivinen asia. Vakuutetun potilaan etu olisi järjestelmä, jossa riippumaton terveyspalveluyhtiö tai julkinen terveydenhuolto toteuttaa hoidon, vakuuutusyhtiö maksaa laskun ja jos syntyy hoitovahinkoja tai muuta korvattavaa, riippumaton taho päättää korvauksista potilasta henkilökohtaisesti kuultuaan. Nythän ollaan siirrytty malliin jossa vakuutusyhtiö toteuttaa kaiken. Sote-uudistuksen jälkeen vakuutusyhtiöiden ”valta” vahvistuu entisestään koskemaan niitäkin ihmisiä, ketkä eivät edes ole vakuutusten piirissä.

http://lauricollan.fi/vakuutusyhtioiden-vallasta/

8. Sote-uudistus estää kipeästi kaivatut muutokset suomalaisessa terveyden- ja sairaanhoidossa

Mikäli sote-uudistus toteutetaan, suomalaisessa julkisessa terveyden- ja sairaanhoidossa tarvittavat järjestelmälliset muutokset jäävät toteuttamatta ja tämä entisestään rampauttaa julkista järjestelmää. Todennäköisesti sote-uudistuksen seurauksena julkisella puolella toimii suhteessa entistä enemmän potilashoitoon osallistumatona henkilökuntaa, ja tämä tekee siitä entistä tehottomamman.

”Olen henkilökohtaisesti kokenut julkisen terveydenhuollon hyvät ja huonot puolet pitkän julkisen puolen työurani aikana. Kyllä siellä olisi korjattavaa. Mielestäni julkisella sektorilla katse pitäisi ensin kääntää terveyden- ja sairaanhoidon hallinnon kokoon ja tehokkuuteen sekä korruption kitkemiseen. Seuraavassa vaiheessa tulisi aloittaa priorisointikeskustelu. Potilas pitäisi nostaa keskiöön sen sijaan, että esimerkiksi henkilökunnan lomautuksilla yritetään jääräpäisesti päästä kvartaalijohtamisen asettamiin säästötavoitteisiin tilanteessa jossa useiden kuukausien potilasjono koko ajan odottaa oven takana.”

http://lauricollan.fi/suomalaisen-terveydenhuollon-nousu-ja-tuho/

9. Sote-uudistuksesta äänestettäessä eivät kansanedustajat todennäköisesti ymmärrä mistä äänestävät ja puoluekuri on tiukkaa

Sote-uudistuksen äänestys tulee olemaan mielenkiintoista katsottavaa. Todennäköisesti päätöksiin pyritään vaikuttamaan sopivan suuntaisella propagandalla ja kestityksellä ja toisaalta asia on niin monimutkainen ja laaja, että jo senkin vuoksi päättäjien on vaikea todellisuudessa tietää mistä he oikeastaan viime kädessä päättävät. Heidän oma kokemuksensa ja tietämyksensä terveyden- ja sairaanhoidosta on hyvin rajoitettua, joten he äänestävät lähinnä ”musta tuntuu”-pohjalta. Tähän ”musta tuntuu”- vaikutelmaan pyrittäneen aktiivisesti juuri nyt vaikuttamaan erilaisin tavoin vakuutusyhtiöjohtoisten suurten terveyspalveluyritysten toimesta. Lopulta puoluekuria käytetään pitämään siitä huolen, että suomalaisten etua ajattelevatkin edustajat pysyvät täydellisesti ruodussa. Mitä tahansa päättäjät äänestävätkin, niin toivon että kansalaiset seuraavat äänestyksen tulosta erinomaisen tarkasti, ja laittavat päättäjien kannat muistiin tulevaisuutta ajatellen.

10. Sote-uudistuksen läpimeno tulee johtamaan pienemmän tai suuremman mittakaavan vastatoimiin

On selvää, että kun tämän tason uudistusta läpiviedään edellä kuvatuilla seurauksilla, ei se jää huomaamatta suomalaisilta. Sen vuoksi sote-uudistuksen läpimeno saa aikaiseksi niin poliittisesti motivoituneita kuin muunkinlaisia protesteja. Poliittiset toimet todennäköisesti masinoidaan lähinnä vasemmiston toimesta, niiden tavoitteena on saada äänisaalista ja siten valtaa, eli ne ovat tietyllä tavalla kaupallisesti ohjattavissa olevia vastatoimia.

Merkityksellisempiä ovat kokonaisuuden kannalta ne vastatoimet jotka syntyvät jos/kun suomalaisille paljastuu, ettei sote-uudistus vastaa tarkoitustaan. Tällöin tapahtuu mielensä pahoittamista ja katkeroitumista. Hyvinvointi-Suomi on muuttunut kovaa vauhtia huonompaan suuntaan viimeisen 10-20 vuoden aikana ja sote-uudistus yllämainittuine piirteineen on hyvä kuva nykypäivästä.

Itse olen tämän järjestelmän nettomaksaja, sillä en käytä sote-palveluita ja maksan veroni Suomeen. Olen palvellut Suomen armeijassa varusmiehen päivärahalla 362 vuorokautta lääkäriksi valmistuttuani, ja ollut sen jälkeen reservin upseerina jatkuvassa valmiudessa astua palvelukseen tilanteen sitä vaatiessa yli 15 viime vuoden ajan. Työni olen pyrkinyt tekemään mihin vuorokaudenaikaan tahansa laadusta tinkimättä ja väsymystä valittamatta. Nyt kun sote-uudistus on toteutumisvaiheessa, ja yhteisölle maksamaani verotaakkaa aiotaan kohta ripotella Suomen rajojen ulkopuolelle pääomatuloina, herää minulla luonnollisesti kysymys siitä, arvostetaanko minua kansalaisena tässä maassa. Potilaat kyllä arvostavat, mutta päättäjät ilmeisesti eivät. He eivät ilmeisesti näe sitä, että sote-uudistus on kuin sylkäisy naamaan meille suomalaisille terveyden- ja sairaanhoidon ammatinharjoittajayrittäjille. Jos sote-uudistus siis toteutuu, tehdään se meidän kotimaisten pienempien yrittäjien ohi, osin ulkolaisille yrityksille. Oma maani siis tietyllä tavalla pettää minut – se ottaa kyllä mielellään vastaan työpanokseni, veroni, maanpuolustuksellisen panokseni ja sitten kuitenkin antaa nämä minunkin verorahoilla maksettavat tilaukset ulkomaille. Tämä on ilmeisesti kiitos siitä, että maksan veroni ja saan palvella isänmaatani.

”The trouble with the world is that the stupid are cocksure and the intelligent are full of doubt.” 

”Ongelmana maailmassa on se, että tyhmät ovat vuorenvarmoja ja älykkäät täynnä epäilyksiä.”

Bertrand Russell

Kirjoittaja on turkulainen lääkäriyrittäjä, jolla on pitkä kokemus ja vahva näkemys julkisesta ja yksityisestä terveyden- ja sairaanhoidosta Suomessa. 

Mitä on korruptio?
Alkuun on hyvä määritellä mistä puhutaan. Wikipediasta: ”Korruptio (latinan sanasta corrumpere ’turmelus, pahaan vietteleminen’) on toimivallan väärinkäyttöä yksityisen edun tavoitteluun. Korruptiossa esimerkiksi vastuullisessa asemassa oleva henkilö, kuten virkamies, lahjotaan antamaan lahjojalle etua säännösten vastaisesti. Korruption vakavuus vaihtelee pienistä vastapalveluksista järjestelmälliseen lahjontaan. Henkilö voi väärinkäyttää saamaansa valtaa myös yhteisöissä ja yrityksissä, esimerkiksi yrityksen työntekijä voi ostaa yritykselle tuotteita ylihintaan hänet lahjoneelta yritykseltä.”

Korruptiota Suomessako?
Toistuvasti Suomi on pärjännyt hyvin kansainvälisissä korruptiovertailuissa tai ainakin näin tiedotusvälineissä usein tahdotaan tuoda esille. Tässä artikkelissa käsittelen suomalaisessa terveydenhuollossa kohtaamiani korruption elementtejä. Jokainen sana on totta.

Korruptio terveyden- ja sairaanhoidossa on erityisen rumaa
Korruptio on rumaa kaikkialla missä sitä esiintyy. Se on ilkeää, itsekeskeistä ja ahnetta. Terveyden- ja sairaanhoidon sektorilla esiintyessään se on vielä astetta ahneempaa, sillä hoitoa ja siten resursseja kipeästi tarvitsevat potilaat kärsivät siitä. Siksi on käsittämätöntä,että lääkärikunnassakin (joka useissa tapauksissa on järjestelmien
ytimessä) ahneus ja rahanhimo voi nousta sellaiseen rooliin kuin se monissa tapauksissa on. Ilmeisesti lääketiede on jo niin sekularisoitunutta ja sivistymätöntä, että lääkäriä ei lähtökohtaisesti voida enää pitää sen puhtoisempana kuin ketään muutakaan ihmistä, eikä traditionaalinen kuva lääkäristä viisaana, korkeamoraalisena, pitkälle koulutettuna eettisenä ajattelijana ole kuin muisto vain.

Terveyden- ja sairaanhoidon korruptiota on tutkittu vain vähän
Aiheesta tekemissäni kirjallisuushauissa tuli esille vain kourallinen julkaisuita maailmalta terveyden- ja sairaanhoidon korruptiosta. Jo näiden perusteella syntyy kuitenkin vaikutelma hyvin laaja-alaisesta ongelmasta, ja jotkin julkaisut kuvailevat sitä ”nykypäivän lääketieteen vakavimmaksi eettiseksi kriisiksi”. Suomalaisia julkaisuita en asiasta löytänyt, mutta kansalaisille osoitetuissa yleisissä kyselytutkimuksissa korruptio terveyden- ja sairaanhoidossa tulee meilläkin ensimmäisten joukossa esille. Jostakin syystä tätä asiaa ei Suomessa ole haluttu tarkemmin selvitellä – ehkä rahoitusta ei ole löytynyt – tai on tietoisesti päätetty toisin.

Eräitä korruption muotoja suomalaisessa terveyden- ja sairaanhoidossa
1. Veijarit. Yleensä suomalaiset lääkärit ovat erittäin työsidonnaisia, ja tekevät ylitöitä ja huolehtivat potilaistaan erinomaisen hyvin. Silti joukossa on veijareita, jotka enemmän tai vähemmän sovitusti poistuvat työpaikaltaan ja nostavat palkkaa julkisesta työstään samalla kun istuvat yksityisvastaanotolla. Silloin kun tähän ei esimiesten toimesta puututa (tai esimies itse toimii näin) ja toiminta on jatkuvaa, voidaan puhua korruptiosta. Yhtä lailla potilaiden kanavointi julkiselta puolelta esimerkiksi jälkikontrolleihin yksityiselle omalle vastaanotolle ilman että siihen esimiehen toimesta puututaan tai maksavien potilaiden junailu julkisen puolen pitkien hoitojonojen ohi on tulkittavissa korruptioksi.
2. Virkapelit. Ehkä yleisin terveyden- ja sairaanhoidon korruption muoto. Päättävässä asemassa olevat lääkärit tai sairaanhoitajat valitsevat virkoihin ja toimiin henkilöitä, jotka on usein jo ennen virkavaalia sovittu. Myös aktiivista nepotismia on havaittavissa useissa yhteyksissä. Vastaavasti viran tai toimen saanut henkilö jää ”palveluksen velkaa”. Tällöin virkailmoittelu ja hakumenettely on pelkkä kulissi, jolla täytetään näennäisesti säännönmukainen hakuprosessi.
3. Tuote- ja palveluhankinnat. On erikoinen asia, että julkisen kilpailutuksen tuloksena hankintahinta voi lopulta olla kalliimpi kuin vapailta markkinoilta ostetun tuotteen hinta. Kilpailutusprosesseissa saatetaan huomioida erityisasemaan jonkin valmistajan tuote ja pyritään laatimaan kriteerit tarvittaessa niin tiukoiksi, ettei kukaan muu kuin haluttu toimittaja voi niitä täyttää, esimerkiksi antamalla millimetrimääriä jonkin laitteen ominaisuuksista. Yhtä lailla palveluiden ostohinnat ovat korkealla tasolla, usein yli vapaiden markkinoiden hintojen. Mikäli käy siten, että jokin ”väärä” taho sattuisi voittamaan kilpailutuksen, voidaan kilpailutus perua esimerkiksi verukkeella ”speksattu väärin”.
4. Kuuluminen hyväveliverkostoon ja siten mukanaolo laajemmassa korruptioringissä. Esimerkiksi useat suomalaiset ylilääkärit ja myös professorit kuuluvat hyväveliverkostoihin. Miksi näin on? Siinä on kyse omien etujen ajamisesta erilaisin tavoin viime kädessä potilaiden etujen kustannuksella. Hyvävelikerholaisuutta en ole kuitenkaan koskaan nähnyt näiden henkilöiden mainitsevan sidonnaisuutenaan, vaikka sehän nimenomaan on sellainen sidonnaisuus joka kuulijoiden tai lukijoiden pitäisi tietää.

Potilaiden hoito kärsii korruptiosta
Joka kerta kun veijarilääkäri saa olla poissa työpisteestään, jää resurssi käyttämättä ja potilasjonot eivät lyhene. Joka kerta kun virkapeleissä valitaan joku henkilö ohi jonkun toisen muulla kuin pätevyyden perusteella, avataan tie sille, että hoidon taso on kehnotasoisempaa kuin se voisi olla. Joka kerta kuin tuotehankinnoissa tai palveluhankinnoissa ostetaan sovitulta toimittajalta ylihintaan, siirretään rahaa pois potilaiden hoidosta ko. toimittajalle ja korruptioyhteistyössä mukana oleville henkilöille. Joka kerta kun hyväveliverkosto kokoontuu ja sopii asioista keskenään, on viiime kädessä kärsijänä potilas ja hyötyjänä hyväveliverkoston jäsenet. Kyse ei ole pelkän rahan varastamisesta vaan sillä on aina inhimillisellä kärsimyksellä mitattava hintansa – siten korruptio terveyden- ja sairaanhoidossa on erityisen ahnetta ja tuomittavaa.

Kansainvälinen ilmiö
Kun vertaan näitä havaitsemiani tapoja kansainvälisissä julkaisuissa esille tuotuihin havaintoihin, on todettavissa, että esimerkiksi suomalaisella ja intialaisella terveydenhuollolla on yllättävän paljon yhteistä. Intialaiset ovat näiden julkaisuiden mukaan todenneet terveyden- ja sairaanhoitonsa korruptoituneimmaksi julkisen sektorin alueeksi ja muiden muassa kaikki yllämainitut korruption muodot ovat siellä arkipäivää vieläkin epäeettisempien toimintamallien lisäksi.

Korruptio ja lääketeollisuus
Jotkin isot lääkeyhtiöt ovat saaneet maailmalla valtavia sakkorangaistuksia markkinoinnistaan ja korruptionomaisesta toiminnastaan. Suomessa en itse kuitenkaan ole huomannut sellaisia toimintamuotoja, jotka automaattisesti johtaisivat korruptioepäilyihin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö olisi mahdollista, että isot lääkeyhtiöt ovat mukana vaikuttamassa esimerkiksi käypä hoito-suosituksiin tai päättäjiin vaikkapa tutkimusrahoituksen tai muun edun muodossa. Lääketeollisuuden markkinointi rivilääkäreille on Suomessa erittäin säädeltyä ja potilaiden usein esille tuoma luulo siitä, että hoitava lääkäri jotenkin hyötyisi kalliiden lääkkeiden määräämisestä on minusta yleisesti ottaen perusteeton. Etenkin päättävässä asemassa olevien, lääketutkimusta tekevien ja hoitolinjauksia valmistelevien lääkäreiden seuranta tässä suhteessa voisi kuitenkin olla jossakin määrin perusteltua.

Korruptio ja sote-uudistus
Viime vuosien sotejuna on edennyt, mutta hyvin hitaasti ja tuskallisesti. Tämä kertoo siitä, että sitä pusketaan lisääntyvän vastustuksen läpi ilman laajaa demokraattista hyväksyntää. Kun veronmaksajaa näin väkisin naitetaan isojen terveydenhuollon ketjuyritysten kanssa, ei tarvitse olla kovinkaan tarkkanäköinen huomatakseen korruptioon sopivia signaaleja. Ovatko asiantuntijoina käytetyt henkilöt oikeasti riippumattomia? Saavatko sotea edistäneet henkilöt etuuksia tai työpaikkoja nyt tai tulevaisuudessa? Pyritäänkö uudistukseen väkisin hinnalla millä hyvänsä? Miksi uudistusta valmistellaan siten, että halutaan mahdollisimman vähän palveluiden tuottajia sen sijaan, että pyrittäisiin mahdollisimman moneen tuottajatahoon?

Lopuksi
Miksi jotkin lääkärit tai terveyden- ja sairaanhoidon sektorin päättäjät korruptoituvat? Kyse on enemmänkin ihmisyksilöstä kuin toimialasta. Kaikki meistä eivät ole niin sivistyneitä, että haluaisivat erottaa oman edun yhteisestä edusta tai vastuutehtäviensä asiallisesta hoitamisesta hienoista titteleistään huolimatta. Jos ajatellaan 1940-luvun Saksaa, siellä lääkärikunta oli eniten ”natsi” ammattikunta. Erään tutkimuksen mukaan jopa 40-45% lääkäreistä oli natsipuolueen jäseniä (vertailun vuoksi vain 7-10% koko populaatiosta oli puolueen jäseniä) ja syynä siihen oli lääkäreiden aktiivinen halu liittyä puolueeseen. Tämän halun ensisijaiseksi syyksi on arvioitu oman edun tavoittelu. Ja samalla tavoin kuin lääketieteellisen tutkimuksen eettiset periaatteet katsottiin tarpeellisiksi koota Nurnbergin säännöstöksi toisen maailmansodan jälkeen, pitäisi lääkärikunnan tehdä keskinäinen säännöstö myös korruption ehkäisemisestä terveyden-ja sairaanhoidossa. Ja mitä nopeammin sen parempi. Lääkärijohtajien pitäisi olla terveyden- ja sairaanhoitojärjestelmämme aina luotettava ja rehellinen ydin. Nyt näin ei selvästikään ole.

“I am absolutely convinced that no wealth in the world can help humanity forward, even in the hands of the most devoted worker in this cause. The example of great and pure characters is the only thing that can produce fine ideas and noble deeds. Money only appeals to selfishness and always tempts its owners irresistibly to abuse it. Can anyone imagine Moses, Jesus, or Gandhi armed with the money-bags of Carnegie?”

”Olen täysin vakuuttunut siitä, että mitkään rikkaudet maailmassa eivät vie inhimillisyyttä eteenpäin, ei edes asialle omistautuneimman työntekijän käsissä. Vain suurien ja puhtaiden henkilöiden esimerkki voi tuottaa hienoja ajatuksia ja hyveitä. Raha vetoaa vain itsekkyyteen ja kutsuu jatkuvaan hyväksi­käyttöön. Voisitteko kuvitella Moosesta, Jeesusta tai Gandhia rahasäkkiä kantamassa?”

– Albert Einstein